Tutti vs. peukku

Alvalle ei ole tutti maistunut. Aluksi en ollut tuttia kovin innokkaasti tarjoamassakaan, kun sen sanotaan huonontavan imuotetta, joka muutenkin oli hakusessa. Ajattelin, että ei me sellaista tarvita, kun se ei selvästikään Alvan suuhun sopinut. Turhaa sitä on aina olla laittamassa toisen suuhun ja vaikea siitä on sitten vierottaakin.

Nyt on mun mieleni on muuttunut, kun Alva jokin aika sitten löysi ensin kätensä ja sitten ai niin ihanan peukalon. Se menee niin mielellään suuhun ja kumpi tahansa peukalo maistuu hyvältä. Nyt olen sitten yrittänyt uudella innolla syöttämään tuttia, koska tuo peukun imeminen on suurempi "paha" kuin tutti. Peukalon imemisestä vierottaminen vasta vaikeaa on.

Tutin syöminen ei vaan Alvalta tunnu onnistuvan. Mielellään hän se suuhunsa ottaa, kun sitä tarjoan, mutta hän työntää kielellään tuttia ulos suusta samalla, kun hän sitä imee. Tutti ei siis suussa montaa sekunttia vanhene, kun se lentää kaaressa ulos suusta. Tutin syöminen onnistuu vain siten, että mä pidän siitä kädellä kiinni tai pidän kättäni siten, että tutti ei pääse lentämään suusta ulos. Nyt olen pari kertaa päivässä "syöttänyt" tuttia Alvalle, mutta vieläkään se ei suostu suussa pysymään.

Parhaalta peukku näyttää maistuvan, kun olemme unikävelyllä vaunujen kanssa. Tällöin vain sen tutin syöttäminen on vaikeinta, koska vaunujen pitäisi koko ajan liikkua, joten siinä samalla ei oikein onnistu käden pitäminen vauvan kasvojen lähellä ja vielä siten, ettei ympärillä pörräävät tuhannet hyttyset pääsisi vaunuihin sisälle.

Ehkä pitää tehostaa tuota tutin syöttämistä, että tutin imeminen alkaisi vähitellen onnistumaan. Onnistuuhan peukunkin imeminen, joten ei sen tutin imemisen luulisi ylivoimaista olevan.