torstai 30. syyskuuta 2010

Kuukausiraporttia

Huhtikuussa taisin viimeksi kirjoittaa meidän kuukauden kehitysaskelista ja lupasin silloin palata asiaan vauvan syntymän myötä. Ehkä nyt olisi aika aloittaa uudelleen noi kuukausiraportit. Niistä on itse niin mukava seurata, miten vauva kehittyy ja myöhemmin muistella näitä aikoja. Useinhan ne ovat olleet aika toistoa siitä, mitä jo aiemmin olen kirjoittanut.

Nyt siis vauva on jo lähes kahden kuukauden ja uusia taitoja on kertynyt rutkasti. Tai siis paremminkin kaikki taidot ovat uusia. Niin syöminen, liikkuminen, nukkuminen, nukahtaminen jne. Viime päivinä on vauva alkanut enemmän hymyilemään ja selvästi tahdonmukaisesti. Enää niitä ei voi kuvitellla vain tahdottomiksi kasvojen ilmeiksi, vaan kyseessä on selvästi tietoinen teko. Näistä äiti pitää. Hymyjä ei tosin jaeta liiaksi, eikä montaa kertaa peräkkäin, mutta hyvän olon tullen niitä sentään päivittäin näkee useampia. Ensimmäinen naurun kikatus sentään on vielä kokematta. Katsekaan ei enää harhaile mahdottomasti vaan sitä osataan jo suunnata.

Vatsallaan olo on vauvasta ihan ok. Tosin sitä ei ole meillä juurikaan harrastettu, koska pelkään, että Alva vahingossa tallaa vauvan. Meillä siis turvallisuus syistä kiikutellaan aika tavalla sitterissä, tosin sitäkin Alva meinaa välillä heiluttaa vähän liian kovaa. Pää nousee jo melko hyvin lattiasta, mutta pää ei taida vielä kääntyä puolelta toiselle vatsallaan ollessa. Selällään ollessa vauva kiemurtelee melkoisesti, joten kyseessä on varmaan kierähdysharjoittelua, kuka tie.

Alva on täysin innostunut vauvasta ja nuken hoito käy vauvan hoidon korvikkeesta. Vauvalle tosin annetaan usein haleja ja pusuja, mutta saa niitä myös vanhemmat ja nukkekin. Nuken rattaissa työntäminen on täysin pop.

Puhe on Alvalla jatkanut kehittymistään. Nyt hän tekee jo muutamia kahden sanan lauseitakin, kuten vauva itkee, peppu pestään, vauva pestään, ei saa, tutti pois jne. Pieniä ja käytännönläheisiä asioita siis, mutta niin tärkeitä. Sanavarasto Alvalla on jo melkoinen, eikä sitä ole enää mitenkään mahdollista luetella. Kova hän on toistamaan meidän muiden sanomisia, mutta aika auki jää, kuinka paljon hän niistä ymmärtää. Päivittäin varmaan yhä enemmän ja enemmän.

Kävely, juoksu ja tasajalka hypyt ovat Alvalla jo hyvin hallussa. Fyysisesti Alva onkin ollut todella nopea kehittymään, mutta erityisen taitava hän ei taida sorminäppäryydeltään olla. Tosin ei siinäkään mitään vikaa ole, mutta verrattuna muihin saman ikäisiin, ei hän ainakaan edellä siinä ole. Sai hän kuitenkin juuri unta hakiessaan taikanokkapullon auki ja kaatoi kaiken veden sänkyynsä. Eli siis ihan riittävästi osannee.

Hyppiminen on vieläkin todella hauskaa Alvan mielestä. Sohvalla ja sängyllä hyppimistä ei voi näemmä millään vastustaa. Myös tramppiksen näkeminen saa suun hymyyn. Toinen mieleinen liikkumismuoto Alvalle on tanssiminen. Ristiäisissä hän tanssi sujuvasti Paapan soittaman huuliharppumusiikin tahdissa ja Dance-ohjelmasta etsitään uusia liikkeitä. Lantio keinuu sujuvasti ja sehän se tärkeintä onkin.

keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Arkirytmi

Tällä viikolla ollaan oltu vain kotosalla ja olen tässä vähitellen alkanut havaita rytmiä vauvalla. En oikein ole ehkä koskaan ollut kovin hyvä noudattamaan rytmiä, vaan tuntuu että päivät vaihtelevat vähän liikaakin. Tällä hetkellä rytmiin vaikuttaa Alvan osalta se, että hänellä on flunssa. Päikkäreitä nukutaan siis tavallista enemmän ja yöt ovat rikkinäisempiä.

Aamulla vauva heräilee siinä seitsemän aikaan. Yritän aktiivisella imetyksellä saada itselleni vähän jatkoaikaa nukkumiseen, mutta huonolla menestyksellä. Viimeistään kahdeksalta on pakko nousta, kun vauva alkaa ääntelemään kova äänisemmin ja pelkona on, että Alva herää siihen, jos hän vielä tuolloin nukkuu. Pääsääntöisesti nukkuu, mutta kyllä hän tällä viikolla heräsi kerran jo seitsemän aikaan.

Aamutoimet suoritetaan ja sitten tarkoituksena on suunnata pihalle. Ongelmia tuottaa se, jos vauva on ehtinyt nukahtamaan ja viimeisestä syötöstä on jo jokunen tunti aikaa. Jos vauva onnistuu jatkamaan ulkona nukkumistaan, niin herääkö hän heti vaatimaan ruokaa ja joudutaan palaamaan samoin tein sisälle. Pitäisikö vauva herättää syömään, vai odottaa että hän herää pian itsekin. No käytännössä olen joutunut kerran herättämään, mutta muuten hän on ollut hereillä.

Ulkovaatteet päälle ja ei kun pihalle. Pihalle on kerran päästy jo ysin aikaan, mutta usein se on lähempänä kymmentä. Vauva vaunuihin ja sitten lehteä hakemaan noin 400 metrin päässä sijaitsevalta postilaatikolta. Alva kävelee osan matkaa, mutta osan aikaa hän haluaa istumaan vaunuihin. Vauva nukkuu aika hyvin, kun häntä työntää ja kun pääsemme pihalle, käyn häntä aina tarvittaessa heiluttamassa uudelleen uneen.

Noin puolentoista tunnin ulkoilun jälkeen tulemme Alvan kanssa syömään sisälle ja vauva jää vielä vaunuihin ulos nukkumaan. Mä yritän järjestellä kämpää, samalla kun Alva leikkii ja seuraa mun tekemisiä. Sitten vähän yhdessä leikkimistä.

Päikkäriaika Alvalla on siinä yhden-puoli kahden aikaan. Tänään hän nukahti vasta kahdelta, mutta nukkuikin sitten ennätykselliset kolme ja puoli tuntia. Taitaa nuha vaikuttaa unen tarpeeseen. Vauva puolestaan heräsi kahdelta, nukuttuaan neljä tuntia. Tällä viikolla hän on joka päivä nukkunut vähintään sen neljä tuntia ja joskus jopa viisi.

Kun Iskä tulee töistä, lähdemme kaikki ulos. Minä menen vauvan kanssa vaunulenkille ja Iskä ja Alva puuhailevat jotain pihassa. Sitten sisälle syömään tai kuten tänään ruoka syödään jo ennen ulosmenoa ylipitkien päikkäreiden vuoksi.

Iltapuuhat aloitetaan siinä kahdeksan jälkeen ja yleensä Alva menee nukkumaan siinä ysin aikaan. Tosin aika kauan hän unta välillä hakee ja nukahtaa vasta joskus kymmenen aikaan tai sen jälkeen. Vauvan nukahtaminen on siinä 22-23 aikaan ja viime päivinä se on mennyt lähemmäs tuota klo 23.

Näin meillä. Pitäisi varmaan kirjoittaa jotain viime viikonlopun ristiäisistä ja vauvastakin enemmän, mutta ei oikein jaksa. Tuntuu flunssa ja rikkonaiset yöt vievän voimat äidistä.

lauantai 25. syyskuuta 2010

Imurointia 1,5-vuotiaan kanssa

Ensin järjestetään kaikki tavarat pois lattialta ja nostetaan tuolit ja muut isommat esteet pöydän päälle. Tämän jälkeen haetaan imuri eteisen kaapista. Tällä väliin on apulainen jo ehtinyt levittää suurimman osan juuri järjestetyistä tavaroista uudelleen pitkin kämppää, joten imuroinnin edetessä joutuu tietenkin järjestämään tavarat taas uudelleen paikoilleen. Imuroinnin jälkeen voikin taas järjestää tavarat paikallaan, kun ne imuroinnin aikana on ihmeellisesti levinneet pitkin asuntoa.

perjantai 24. syyskuuta 2010

Askartelua perhekerhossa

Eilen päätin, että tänään mennään pitkästä aikaa seurakunnan perhekerhoon. Aikaisemmin siellä ei olla juuri käyty, kun se alkaa jo kymmeneltä ja Alva on ennen nukkunut melko myöhään. No ehkä perhekerhon vaikutusta jo heti aamusta, koska Alva heräsi tänään vasta yhdeksän jälkeen. Ajattelin, että perutaan kerho, jos ei ehditä, mutta yritetään, jos vaikka ehdittäisiinkin. Tehtiin aamutoimet ja oltiin sitten kuitenkin valmiina autossa juuri kymmentä vaille, joten kerhoon ehdittiin.

Kerhossa oli tällä kerralla askartelua. Ja parasta oli, kun äiti maalasi Alvan kädet ja Alva sai painaa käden kuvia paperille. Sitä on nyt muisteltu kotosalla moneen kertaan. Kyllä vaan kannatti mennä, kun selvästi se oli Alvasta mukavaa. Ehkä ensi kerralla taas.

torstai 23. syyskuuta 2010

Alva hoitaa

Vauvan myötä Alva on innostunut hoitamaan nukkejaan ja tietenkin myös vauvaa.

Nukkelle puetaan päälle lakkia ja sukkia. Sitten nukke laitetaan rattaisiin nukkumaan ja häntä työnnetään pitkin asuntoa. Välillä nukelle laitetaan tuttia suuhun ja tietenkin nukella on välillä nälkä, joten tuttipulloa tarvitaan myös. Näiden perustarpeiden lisäksi Alva osaa röyhyttää nukkea olkapäätään vasten samalla kun hän taputtaa nukkea pepulle tai useimmiten ehkä kuitenkin selkään.

Viimeisin nuken hoitotapaa harjoiteltiin tällä viikolla. Olen pitänyt vauvaa jalkojen päällä istuessani sohvalla siten, että hän makoilee tyynyn päällä. Tässä sitten keinutan häntä. Alva on nyt myös alkanut istumaan sohvalla tyyny jalkojen päällä ja tyynyn päälle pitää laittaa nukke. Sitten Alva nukuttaa nukkea tyytyväisenä.

keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Neuvolassa

Tänään oli taas vauvan neuvola. Mentiin sinne tietenkin Alvan kanssa. Alva leikki odotushuoneessa ja välillä tuli meidän kanssa tutkimaan vauvaa. Ovi oli auki ja hän sai kulkea vapaasti odotushuoneen ja vastaanottohuoneen väliä. Ja kun muitakaan ihmisiä ei ollut paikalla, se oli helppo ratkaisu.

Vauva nukahti juuri ennen neuvolaan menoa, joten aika väsyneen vauvan nostin autokaukalosta riisuttavaksi. Moro-heijaste tarkistettiin, näkö ja kuulo tsekattiin ja vauva laitettiin myös vatsalleen. Vauva vaan taisi olla sen verran väsynyt, että ei juurikaan nostanut päätään, vaan lepäili tyynesti hoitoalustalla. Kerroin, että hyvin hän kyllä yleensä päätään nostaa ja kannattelee.

Sitten punnitukseen ja paino oli taas nousussa. Äidillä ei siis ole huolta tässä asiassa. Nyt saan sen sitten vihdoinkin uskoa ja tätä imetyksen ja maidon riittävyyttä ei enää tässä blogissa mietitä (ehkä). Paino oli siis nyt 5415 g eli keskimääräinen päivittäinen nousu viime mittauksesta on 54 g. Pituutta oli tullut lähes pari senttiä, joten nyt lukemat ovat 56,5 cm.

Neuvolassa tietenkin keskusteltiin imetyksestä. Kuulemma nyt ei ole mitään huolta ja jokaiseen äänähdykseen ei tarvitse vauvalle tarjota rintaa. Nyt olen väkisin ajatellut, että jos vauva itkee, niin sillä on nälkä. Ja onhan se osittain näin, mutta kaipa sillä joskus jotain muutakin asiaa voi olla. Pituuskäyrällä mennään +1 ja painossa ollaankin jo +12, joten kohta "ylilihavien" puolella. Yes! Tämä äiti pitää pullukoista lapsista.

tiistai 14. syyskuuta 2010

Tunnustus

Kiitos Riia-ruulle tunnustuksesta. Ohjeena on kertoa seitsemän asiaa itsestään ja jakaa palkinto seitsemälle blogille. Niin kuin monessa muussakin blogissa on jo todettu, että lähes kaikki ovat saaneet tämän tunnustuksen jo, jätän eteenpäin jakamisen tällä kertaa.

Mutta siis seitsemän asiaa minusta. Eikä siis kai kelpaa seitsemän asiaa lapsista, vaikkakin heistä olen tainnut jo tulla kertoneeksi enemmän kuin seitsemän asiaa.

1. Olen ikuinen opiskelija. Musta on ihanaa oppia uutta. Oli se sitten lähes mitä tahansa. Olen opiskellut lukion jälkeen useampaa oppiainetta ja ollut myös aikuislukiossa.
2. Olen opiskellut mm. 8 vierasta kieltä, vaikka varsinaista kielipäätä mulla ei olekaan.
3. Sienestäminen on syksyssä parasta ja syksy on vuodenajoista paras.
4. Inhoan hirvikärpäsiä.
5. En pidä itselle shoppailemisesta, enkä juurikaan ole tarkkana siitä mitä mulla itsellä on päällä.
6. En jaksa kotona meikata, tai laittaa hiuksia.
7. Inhoan siivoamista ja olen ulkoistanut sen miehelle.

maanantai 13. syyskuuta 2010

Arkea (BN 2)

Imetän vauvan.
Vauva nukahtaa.
Syön jogurtin ja puen vaatteet.
Alva herää.
Vaihdan vaipan.
Vaatetan Alvan.
Keitän kaurapuuron.
Syön puuroa ja syötän puuroa.
Nostan vauvan omaan sänkyynsä ja petaan oman ja miehen sängyn.
Luen kirjaa Alvalle.
Siivoan aamiaisvehkeet keittiöstä ja tyhjennän ja täytän tiskikoneen.
Leikitään leluilla.
Herätän vauvan.
Vaihdan vaipan.
Imetän.
Puen Alvalle ulkovaatteet.
Vien rattaat ulos.
Nostan vauvan makuupussiin ja vien ulos rattaisiin.
Alva ulos ja heti hanskaat kastuu.
Löydän kurahanskat autosta ja vaihdan hanskat niihin.
Keinutan vauvaa ja leikitän Alvaa.
Pyöritään Alvan kanssa pihalla sateesta huolimatta.
Tullaan sisälle.
Riisutaan ulkovaatteet.
Keitän makarooneja ja lämmitän eilistä kastiketta.
Vaihdetaan vaippa.
Syödään ruokaa.
Haen vauvan sisälle.
Vaihdan vaipan.
Laitan Alvan päikkäreille.
Siivoan keittiötä ja laitan tiskikoneen päälle.
Imetän vauvan.
Haen Alvalle lisää maitoa.
Seurustelen vauvan kanssa.
Yritän nukuttaa Alvaa.
Imetän vauvaa.
Vien vauvan nukkumaan omaan sänkyyn.
Vaihdan Alvan vaipan.
Laitan Alvan uudelleen nukkumaan päikkäreitä.
Nukutan Alvaa.
Otan Alvan pois sängystä, kun ei nukahda (lähes kaksi tuntia nukutusta...)
Leikin ja luen kirjoja Alvan kanssa.
Vaihdan vaipan.
Laitan vielä kerran Alvan nukkumaan. Ei nukahda.
Levätään (=hypitään) vanhempien sängyssä.
Leikitään ja luetaan taas.
Vauva herää.
Vaihdan vaipan.
Alva kaatuu ja lohdutan häntä.
Imetän ja leikin samalla Alvan kanssa.
Yritän röyhyttää vauvaa ja samalla viihdyttää Alvaa.
Pidän vuorotellen tyttöjä sylissä, luen kirjaa ja odotan miestä kotiin.
Mies tulee töistä ja huolehtii Alvasta ja antaa tälle välipalaa.
Imetän vauvaa.
Iskä ja Alva lähtevät ulos.
Laitan Alvalle ruokaa.
Heilutan vauvaa sitterissä ja surffaan netissä sekä luen päivän lehden.
Iskä ja Alva tulevat sisään.
Vien vauvan nukkumaan.
Syötän Alvalle ruokaa.
Heilutan välillä vauvaa ja lopulta otan syliini.
Katsotaan yhdessä telkkaria ja luen samalla kirjaa Alvalle ja Iskä heiluttaa vauvaa.
Järjestän olohuonetta.
Tyhjennän tiskikoneen ja täytän sitä uudelleen.
Vaihdan vaippoja.
Iskä huolehtii vauvasta.
Annan Alvalle iltapalaksi omenaa ja nektariinia.
Imetän.
Iskä laittaa Alvalle yöasun ja auttaa tämän sänkyyn nukkumaan.
Alva nukahtaa.
Jatkan imetystä ja katson Diiliä.

Vielä ainakin yksi vaipan vaihto edessä ja toivottavasti pian uni tulee vauvalle, jotta mäkin pääsen nukkumaan.

Huomenna sama uudestaan.

torstai 9. syyskuuta 2010

Puisto

Tänään suunnattiin  aamutoimien jälkeen puistoon. Alva lähtee aina ihan innoissaan ulos, kun kuulee, että lähdetään puistoon. Sitä puistoon-sanaa sitten hoetaan hyvän aikaa. Puisto oli tällä kertaa tyhjänä, kun sinne saavuimme, mutta kun olimme juuri ehtineet keinuun tuli paikalle toinen tyttö mumminsa kanssa. Mukavasti tuntui tytöillä leikki sujuvan, vaikka ikäeroa olikin pari vuotta.

Vauva nukkui vaunuissa, mutta häntä sai vähän väliä heilutella ja välillä otin syliinkin. Tunnin puistottelun jälkeen alkoi vauva vaatimaan ruokaa niin kova äänisesti, että kotiin oli lähdettävä. Matkalla vauva tietenkin nukahti ja jatkoi uniaan verannalla vielä tunnin ajan. Alvalla taas ei ollut nälkä ollenkaan, eikä hän suostunut edes maistamaan ruokaansa. Maitopullo maistuikin sitten hyvin ja untenmaille nukahdettiin nopeasti. Jo noin kello 12, eli noin tuntia normaalia aikaisemmin.

maanantai 6. syyskuuta 2010

Bodenin talvi

Bodenin talviuutuuksiin pääsee tutustumaan sivuilla http://www.bodenpreview.co.uk/

Mitään erityisen ihanaa en sieltä vielä löytänyt, joten tilaus jäänee tällä kertaa tekemättä.

Vauvahierontaa

Ainolla on ollut vähän masuvaivoja tässä viime päivinä, tai paremminkin viime viikolla. Viikonloppuna tilanne oli vähän parempi, eikä masu kipristellyt enää niin paljoa. Perjantaiaamuna kuitenkin olin jo tilannut Ainolle ajan vauvahierontaan.

Tänään sitten menimme sinne. Mukava naishieroja/kampaaja oli meitä vastassa ja jutusteli kivasti myös Alvan kanssa. Etukäteisohjeina sain, että vauvaa ei olisi hyvä syöttää juuri ennen hierontaa, vaan sen verran aikaisemmin ettei kuitenkaan nälkä pääse yllättämään. Syötin Ainon noin tunti ennen hierontaa, mutta koska hän oli jo tankkannut aamusella useampaan otteeseen ja ollut hereilläkin jo jonkin aikaa, nukahti hän lähes heti rinnalle. Perille kun pääsimme nukkui Aino tietenkin autokaukalossaan.

Seurasimme Alvan kanssa hierontaa aivan lähietäisyydeltä ja mäkin vähän matkin hierontaliikkeitä Alvalle. Aino tietenkin heräsi hierontaan ja jonkin aikaa oli tyytyväisenä, mutta sitten hän alkoi vähän huudella. En tiedä oliko hieronta Ainolle kovin rentouttava kokemus, kun lähes koko ajan huusi, mutta kuulemma kohtuu rennolta vaikutti, kun hän onnistui kastelemaan lähes kaikki alustat.

Hieronnan päätteeksi annoin Ainolle vähän rintaa, kun ajattelin, että mahtaisiko tuo olla nälkäinen, mutta eipä se maito oikein jaksanut kiinnostaa. Autossa kotimatkalla taas nukahti ja nostin hänet vaunuihin nukkumaan, jossa uni maistui sen aikaa, että saimme Alvan kanssa syötyä makaroonilaatikkoa.

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Hyvin nukkuu yönsä

Yleisin kysymys, mitä mulle tehdään on, että nukkuuko vauva hyvin yöt. Se onkin varmaan tämän vauvavaiheen kompastuskivi. Muuten menisi ihan hyvin, mutta jos koko perhe tai ainakin äiti valvoo lähes kaiket yöt, tulee jossakin vaiheessa takapakkia.

Vauva on nukkunut ihan kohtuullisesti yönsä. Nyt kun ollaan menty pelkällä rintamaidolla kolme yötä, on yöt muodostuneet siten, että ensin nukutaan ihan hyvä noin 3 tunnin pätkä ja sitten loppuyö tissutellaan noin puolentoista tai kahden tunnin välein. Iltaisin vauva syö molemmat rinnat muutamaan kertaan, mutta öisin hän syö vain toisen rinnan ja nukahtaa sitten. Ensimmäisen unipätkän hän nukkuu omassa sängyssä, mutta sitten hän jää minun viereeni nukkumaan. Viime yönä muutin vähän rutiineja ja imetin vauvan sohvalla istuen. Röyhtäytin syönnin päätteeksi ja vauva tietenkin heräsi tähän. Sitten hän söi vielä toisen rinnan ja vasta sen jälkeen laitoin hänet nukkumaan omaan sänkyynsä. Tällä tavalla hän nukkui lähes kolme tuntia ennen uuden nälän iskemistä. Herätysten määrä laski siten noin viidestä vain kahteen, joten näin tilanne vaikuttaisi aika kohtuulliselta.

Vauvan sänky oli tällä kerralla myös eri huoneessa, kuin missä me muut nukuttiin. Vaikka vauva nukkuu pitää hän ihan ihmeellistä ääntä koko yön. Valittaako  vatsaansa vai mitä, mutta sellaista meteliä hän pitää, että muiden on lähes mahdotonta siinä melussa nukkua. Onneksi se ei Alvaa juurikaan häiritse. Itsellä tosin alkaa unirästiä olemaan jonkin verran, vaikkakaan viime vuoteen verrattuna se ei tunnu niin mahdottomalta. Jotenkin sitä on reilussa vuodessa oppinut, ettei enää odota saavansa nukkua koko yötä ilman herätyksiä.

perjantai 3. syyskuuta 2010

Palikkaa kerrakseen

Alvan kanssa ollaan rakennettu Brion palikoista torneja ja aika hyvin se häneltä jo onnistuu. Useita, jopa seitsemän palikan torneja Alva onnistuu rakentamaan, ennen kuin torni kaatuu ja Alva huudahtaa varoituksena. "Aatuu". Nuppipalapelin kokoaminen on vieläkin vähän hakusessa ja onnistuminen on tuurin kauppa.

Hyppimisestä tuli kesällä ihan suurin hitti ja vieläkin se on sitä. Tänään oltiin taas kunnan rannassa, kun Iskä meni uimaan ja saunaan, ja siellä olevaan trampikkseen oli ihan pakko päästä. Vauva jäi nukkumaan autokaukaloon saunan kahvioon, tutun pitäjän hoiviin ja me suunnattiin trampoliiniin. Siinä Alva hyppi innokkaasti ja äiti sai olla tarkkana, ettei tyttö tipu, kun turvaverkkoa ei siinä ole. Taitaa ensi kesäksi olla hankintalistalla trampoliini kotipihaankin, vaikkei se mikään kaunistus olekaan. Tosin vieläkin on keinut hankkimatta ja hiekkalaatikko tekemättä, joten voipi olla, että ensi kesä on jo liian lähellä.

Tänään Iskällä oli isyyslomapäivä, joten viikko päättyi vähän tavallista nopeammin. Alkuviikon neljä päivää oltiin tyttöjen kanssa kolmistaan kotona ja ihan hyvin meni, vaikka pelkäsinkin aika tavalla yksin jäämistä, tai siis ilman apuvoimia olemista. Alvan ja vauvan päikkärit ja aamutoimet rytmittyivät ihan kohtuullisesti, joten ihan kovin kauaa ei kumpikaan joutunut vuoroaan odottamaan. Hyvä, että edes nämä ensimmäiset päivät menivät ihan hyvin, niin sitten jaksaa luottaa siihen, että jatkossakin pärjätään.

Vauvalla on ollut vähän masuvaivaa tässä viimeiset päivät, joten maanantaiksi varasin vauvahieronnan. Katsotaan onko sillä tehoa. Pitänee varmaan ottaa selvää, mitkä mun syömät ruoka-aineet voivat lisätä ilmaa vatsassa, kun vauva ei ole mikään kovin hyvä röyhtäisemään. Kahvia en käytä ja suklaatakaan en ole juuri syönyt. Hiilihapolliset juomat eivät myöskään kuulu mun ruokavalioon. Valkosipulia on parissa ruuassa ollut, mutta siitäkin voin jatkossa kieltäytyä.

Pitänee jatkaa taas imetystä...

Yökötystä

Alva vie nykyään mielellään roskia roskikseen ja esim. pillimehua hän ei juo, ennen kuin pillin kääreenä oleva muovi on viety roskiin. Ihailtavaa käytöstä siis. Toisaalta aikaisemmin Alvalla oli paha tapa jäädä penkomaan roskista ja silloin mä olen sanonut, että ei saa tehdä niin ja että se on yök-yök.

Nyt kun Alva näkeekin roskikseen, alkaa kova yökkääminen ja kakominen. Erityisesti tämä kohdistuu ulkona oleviin roskiksiin. Kun Alva oli viime viikolla Mummin kanssa ulkona, oli hän naapurin pihalla nähnyt todella isot roskikset ja siitä yökkäämisestä ei meinannut tulla loppua ollenkaan.

"Yök, yök, yök", kakoo Alva.

torstai 2. syyskuuta 2010

Hoito, hoito

Näin remontin alla asustamme siis koko perhe olohuoneessa ja keittiössä. Olohuoneen pöydästä on tullut hoitopöytä, jossa vaihdan aina vauvan vaipan. Alva yleensä seisoo pöydän vieressä olevalla tuolilla ja seuraa tarkkaan vaipan vaihtoa. Alvan vaipan vaihtaminen on aina vähän projekti. Hän ei siihen hevillä suostu, joten homma on melko tuskastuttavaa.

Tänään ehdotin Alvalle sitä, että hänenkin vaippansa vaihdetaan hoitopöydällä. Se olikin Alvasta hyvä juttu. Hän makaa hoitopöydällä hyvin kiltisti paikallaan ja vaippa on hetkessä vaihdettu. Nyt vaipan vaihdosta on tullut kiva juttu ja kun Alvalle ehdotetaan, että mennään vaihtamaan vaippaa, hän alkaa heti hokemaan "hoito, hoito" tarkoittaen hoitopöytää ja suuntaa heti kyseiseen paikkaan. Ainakin joku homma vähitellen helpottaa, vaikka vain hetkeksi.

Pullo pois

Oltiin tänään neuvolassa punnitsemassa vauva. Ja hyvinhän sillä oli paino noussut. Painoa oli nyt 4710g, eli viime viikon keskiviikosta nousua oli 430g. eli päivittäinen nousu on ollut lähes 54g. Jos tavoite on siis se 20-30g päivässä, niin tuplat ollaan saatu kasaan. Jee!!!

Nyt vaan se turvapullo pois kokonaan. Muutamaan päivään en ollut antanutkaan, mutta sitten toissapäivänä taas repsahdin. Edeltävänä yönä vauva oli tissitellyt tunnin välein, ja kun pari edeltävää yötä oli kanssa olleet aika syvältä, olo oli sanoisinko väsynyt. Illalla sitten annoin pullosta, kun epäilin, että ei se maito riitä. Ja vauva nukkuikin ihanaiset viisi tuntia 22-03. Tällöin rinnat oli jo aika pinkeät ja ainakin vauvalla oli mistä juoda. Viime yönä tein saman tempun ja nyt rinnat olivat jo sopeutuneet vähentyneeseen maidon tarpeeseen, eikä mitään pinkeyttä ollut havaittavissa. Eli tota temppua ei todella parane enää toistaa, tai maidon tulo vähenee ratkaisevasti.

Nyt tavoitteena on, että seuraavaan neuvolakertaan mennessä en antaisi yhtään lisämaitoa. Tissitellään sitten vaikka kaikki yöt ja sattuu sitten miten paljon tahansa. Olo on varmaan kuin zombilla, mutta niinhän vauvojen äideillä olo tuppaa olemaan.