lauantai 5. kesäkuuta 2010

Kesä alkakoon

Nyt taitaa aika monella vähän isommalla lapsella olla aika hyvät fiilikset. Tänään loma on parhaimmillaan, huomenna siihen on jo ehkä tottunut ja viikon päästä se on sitten jo vanha juttu.

Meillä kesäloma alkaa vasta heinäkuussa, kun Iskä jää silloin lomille. Nyt vielä siis kuukauden päivät fiilistellään Alvan kanssa kahdestaan. Alva on tässä viikon kahden sisällä oppinut kiipeämään sohvalle, keittiön tuoleille ja keittiön penkille. Hoen hänelle koko ajan, että alas "peppu edellä", mutta silti se tahtoo välillä unohtua. Parhaiten se taitaa muistua mieleen silloin, kun hän on yksin ja häärii omassa rauhassa. Taitaa olla vähän näyttämisen uhoa, jos äiti tai joku muu on paikalla katsomassa. Silloin alas tullaan, jos jonkinmoisella tavalla ja yleensä kolinan kera. Taitaa Alvan kipukynnys olla aika korkea, koska vain todella kova kolaus saa aikaan itkun. Muuten vain tunnustellaan tilannetta hetken ja sitten uudelleen kiipeämään korkeuksiin.

Myös Alvan puhelahjat ovat vähitellen kasvaneet. Puhetta tulee välillä ihan taukoamatta, mutta vielä siitä pöpinästä ei saa juurikaan selvää. Uusina sanoina ovat vähitellen vakiintuneet ainakin seuraavat:
muu = muurahainen
kvaak = ankan vaakkuntaa
loppu = kun ruoka on syöty kokonaan, sanotaan loppu
poi, pui = pois esim ruokalappu pois, pois vaunuista tai syöttötuolista
pu = puhelin

Tänään Alva ensimmäisen kerran osoitti, että äiti laittoi hänelle väärät kengät jalkaan. Me olimme ulos lähdössä ja koska ulkona on aika koleaa laitoin Alvalle sellaiset vähän tukevammat ja lämpimämmät kengät jalkaan. Alva kuitenkin vastusteli niitä ja alkoi itkeä. Kysyin, että mikä nyt on ja hän toi minulle omat saappaansa ja tyrkytti niitä minulle ja oli tulossa syliin niitä laittamaan jalkaan. Vaihdoin sitten hänelle saappaat jalkaan ja johan hymy tuli taas esiin. Taitaa olla aika kenkäfriikki tulossa meidän neidistä, kun jo nyt haluaa itse päättää, mitkä kengät laitetaan. Kengät onkin hänelle ollut tärkeä juttu jo alusta alkaen.

Taisin huhtikuun alussa ostaa Alvalle ensimmäiset kaksi paria kenkiä. Toiset olivat sandaalit ja toiset umpinaiset ja molemmat koossa 21. Silloin ostettaessa niissä oli aika reilusti kasvuvaraa, mutta nyt se taitaa vähitellen olla häviämässä. Sandaaleista huomaa, että varpaat alkavat jo olla aika päässä. Ei vielä pienet, mutta selvästi kasvuvara alkaa olla hävinnyt. Taitaa olla niin, että jalka on laskeutunut ja siten kasvanut pituutta kävelyn myötä. Heinäkuussa varmaan viimeistään pitänee suunnata uudelleen kenkäostoksille. (Nuo tänään pukemani ja Alvan protestoimat kengät ovat kokoa 22, joten en usko, että kyse oli liian pienistä kengistä. Saappaat taas olivat kokoa 21.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti