Aino - Suomi -sanakirja

Ainon puheesta olen huomannut joitakin kirjainvahteluita, jotka ilmenevät samantyyppisissä sanoissa. Oiskohan hänen tavallaan helpompi sanoa. SK-yhdistelmä muuttuu tavujen rajalla KS-yhdistelmäksi.

Taksu = tasku
Poksi = poski
Ouksee = juoksee jne.

S-kirjaimen Ainon on osannut sanoa jo lähes alusta asti. Aluksi se tosin oli vain sellaisissa sanoissa, jossa on kaksi s-kirjainta peräkkäin sanan sisällä. Eli Kissa ja Tassu tulivat ihan oikein, mutta Iskästä tuli Ikkä. Vähitelleen myös Iskä sana on saanut oikean muodon, mutta s-kirjaimella alkavissa sanoisssa ensimmäisen kirjaimen korvaa H-kirjain. Siten:

Hukka tai ukka = sukka

Tosin poikkeuksena edelliseen, Sauna on kuitenkin aina Sauna.

Konsonantilla alkavat sanat taitavat yleensäkin olla aika vaikeita:

Arkko = Jarkko

Kaikkiin ei taida kuitenkaan löytyä mitään kieliopillista asiaa, vaan pitkiä sanoja lyhennetään ja joskus sanojen merkitys on vähän omintakeinen.

Kynsi pasti = Kynsi pahasti. (vaatii siis leikkausta)
Manska = mansikka
Loppu = loppu, mutta myös tyhjä. Mikä tahansa tyhjä rasia, saa osakseen kommentin: Loppu.
Saa Maitoo = saisinko maitoa

Sanailua

Kerroin hoitotädille, että olimme pääsiäisenä naamiaisissa. Hoitotäti sitten kysyy Alvalta:
"Miksi sinä pukeuduit?"
Alva katsoi pikään hoitotäti ja sanoi sitten hitaasti ja helposti ymmärrettävästi (jokaista sanaa painottaen): "Koska naamiaisiin kuuluu pukeutua." Selvähän se.

Alva kysyy äidiltä samalla kun äiti harjaa Alvan tukkaa: "Milloin hiukset menee takkuun?"
"Silloin kun on nukkunut oikein hyvin", vastaa äiti.
"Eiku, silloin kun niihin laittaa ruokaa", tietää Alva. Ei ihme, että lyhyet hiukset olivat lähes pysyvästi takkuuntuneet. Mitähän niissä oli...

Tuoretta lihaa, halvallako?

Olimme Mummin ja Pappan kanssa tänään syömässä noutopöydässä. Alva söi mukavasti ja Ainokin oli tunnelmassa mukana. Alva huomasi viereisessä pöydässä olevan seurueen ja totesi kuuluvalla äänellä:
- Kato Mummi, sedällä on hintalappu."
Mummi sitten korjasi Alvan erehdyksen ja totesi, että sedällä on kyynerpäässä laastari. Kyse ei siis ollut alkavista alennusmyynneistä, eikä joulukinkku ollutkaan vielä myynnissä.

Aikusten kesken joudumme välillä puhumaan joko englantia tai luettelemaan sanojen kirjaimia, jotta Alva ei aina ymmärtäisi mitä me puhutaan. Yleensä aiheena on syöminen eli ruoka. Tänään kysyin Mummilta ja Pappalta,että haluavatko he "isegreamia" (englantia suomalaisittain). Alva totesi, että hän haluaa iset kraamia. Kun sitten otin itselleni jäätelöä, niin annoin sitä Alvallekin. Alva kuitenkin totesi, ettei hän halua jäätelöä, vaan kaapista on saatava iset kraamia. Selittelyt eivät auttaneet ja tilanteesta meinasi kehkeytyä riita, kun äidillä ei ollut antaa iset kraamia.

Välillä Alva haluaa myös K-I-U (eli k-i-n-k-k-u) tai E-T-U (eli e-t-i-k-k-a-k-u-r-k-k-u). Alva on siis oppinut, että yleensä nämä erikoiset sanat tarkoittavat jotakin josta hän pitää.

Pyykkärin tytär

Alva ja Mummi olivat tässä yhtenä päivänä käyneet kirjastossa. Siellä Alva oli havainnut kirjaston puolipallon muotoiset, läpinäkyvät ja katosta roikkuvat tuolit. Alva oli ne nähdessään huudahtanut innoissaan Mummille: "Kato Mummi..... ISO PESUPALLO." Mummin mukaan tuolit olivat itse asiassa näyttäneetkin aivan pesupalloilta. Alva ei niihin ollut suostunut istumaan, mutta Mummi oli niitä kokeillut ja pesupallossa oli kuulemma ihan hyvä istuskella.

Ennätystehtailua

Aino on tällä viikolla kokeillut ja oppinut taas uutta elämästä. Toki sitä kertyy joka päivä muutenkin, mutta nyt on saavutettu ihan ylös kirjattavaakin.

Eilen meillä oli miehen tytär vierailulla perheineen ja saimme kaikki yhdessä todistaa, miten Aino pääsi ensimmäisen kerran itse istumaan. Aikaisemmin hänen istuskelunsa on ollut sellaista toisella kankulla keinumista, mutta nyt istuminen vihdoinkin onnistui ihan tyylipuhtaasti. Vielä vähän epäillyttää, että kaatuuko tai heittäytyykö hän siitä selälleen, kun ei osaa varoa lattiaa, mutta vielä on vahingoilta vältytty.

Konttauksen alkeet alkavat olla Ainolla jo hallussa ja tänään (ke) on Aino jo selvästi ottanut ihan konttaus"askelia". Tosin ryömien pääsee varmemmin perille asti.

Aino oli tiistaina ensimmäisen kerran ratasajelulla ja traktorin kyydissä. Enää ulkoilu ei ole pelkkää vaunuissa nukkumista, joskin suurilta osin se vielä on tirsailua....

Lopuksi Alvan sanomaa:
Alva käy itse ottamassa ties monettako purkkaa ja kysyn häneltä: Missä vanha purkka on?
Alva totesi siihen: Se varmaan lähtenyt kotti.

Oltiin viikonloppuna Mummin ja Pappan luona. Olin siellä Alvan kanssa vähän pihalla ja tiellä kävelemässä. Alva ja Mummi olivat aikaisemmin päivällä nähneet hevosen lantaa. Kun kävelemme sen paikan lähellä, etsii Alva hevosen lantakasaa ja kun ei sitä löydy toteaa sitten: se varmaan lähtenty kotti.

Missä, missä, missä

Olen jo jonkin aikaa "odotellut", että koskahan Alva alkaa tehdä omia kysymyksiä. Tavallaan hän niitä on tehnytkin, mutta ilman varsinaista kysymys-sanaa. Olen vaan tulkinnut jotkin lauseet kysymyksiksi ja vastannut niihin, vaikka siis varsinaista kysymystä Alva ei olekaan esittänyt.

Nyt tällä viikolla, kun Alva on ollut Mummilla ja nähnyt serkkupoikaakin, joka kyselee vähän väliä jotain, niin nyt on Alvakin alkanut kysellä, että missä mikin on.

Missä Mummi on?
Missä auto?
Missä kuski?
Missä Ainuska?
Missä Pappan auto? jne.

Kaikki siis tuntuu olevan koko ajan hukassa ja hakemista riittää.

Alva syömässä Pappan kanssa jotakin uutta ruokalajia, kuten tässä jonakin päivänä välipanana kerrosvanukasta.
Pappa: "Miltä maistuu?"
Alva: "Ei hassumpaa."

Alva katsoo ulos Mummin ja Pappan olohuoneen ikkunasta, kun naapuriin autokorjaamoon hinataan 90-luvulta peräisin olevaa Corollaa.
Alva seuraa tilannetta kiinnostuneena ja toteaa sitten Pappalle: "VANHA auto".

Alva - suomi -sanakirja

Tässä vähän myöhempien aikojen muistoksi Alvan sanailua.
S-kirjain on käytössä vain sanojen sisällä, esim. kissa tulee ihan oikein, mutta sanan alussa se jää kokonaan pois.
R-kirjaimen pärinää olen kerran kuullut Alvan sanovan, mutta pääsääntöisesti r korvataan jollakin helpommalla konsonantilla tai se jätetään kokonaan pois.
Anna = Sanna
Ami = Rami
manniini = mandariini
Hetty = Hello Kitty
ippui = ketsuppi
lumiukko = kinos, lumikasa tai lumi missä tahansa muodossa
juoskee, vastallaan, vastalleen
makaniini = makarooni

Kun tuoksusta ei voi enää erehtyä, kysyy äiti:
"Onko sulla kakat housussa?"
"Voipi olla", vastaa Alva.

Kerran Mummi pillasi kahvia lattialle ja pyyhki sen sitten pois. Tätä Alva matkii lähes päivittäin.
"Mummi pillas kahvia", kuuluu Alvan ääni ja sitten löydetyllä rätillä, vaatteella tms. pyyhitään terhakkaasti lattiaa.

"Här tvättas, täältä pesee", sanoo Alva kun Iskä siivoaa.

Jatkoa seuraa, kun muistan lisää.

Sanottua

Alva jo puhua höpöttää lähes lakkaamatta. Suurin osa sanoista on vieläpä ihan ymmärrettävää. Tai ainakin äiti ymmärtää suurimman osan siitä, mitä Alva sanoo.

Yksittäisten sanojen varasto alkaa olemaan jo niin suuri, ettei niitä ole enää mahdollista luetella. Kyllä taitaa Alva jo hallita vähintään sata sanaa ja vielä siten, että ymmärtänee niiden tarkoituksenkin. Muuten sitten hän toistaa papukaijan lailla sitä, mitä muut sanoo, vaikka ymmmärrys jää varmasti kovin vähäiseksi. Tai sitten ei, mistäs sitä niin tarkkaan tietää.

Vielä Alva ei ole kolmen sanan lauseita sanonut, mutta kaksi sanaa jo yhdistetään aika näppärästi.
Äiti auttaa.
Iskä auttaa.
Peitto päälle.
Hattu päässä.
Vauva itkee.
Vauva pestään.
Peppu pestään.
Kenkä jalkaan.
Pullo tässä.
Korkki kiinni.
Äiti istuu.
Iskä kyntää. jne.

Suurin osa Alva sanoista on vielä kaksi tavuisia, mutta myös useampi tavuiset sanat onnistuvat välillä. Tällä hetkellä suosikkisana taitaa olla "haukata". Sen Alva sanoo kivasti jokaista tavua painottaen. Hau-ka-ta. Hän kokeilee tätä sanaa muiden sanojen kanssa ja katsoo sitten kysyvästi äitiin, että onko tämä yhdistelmä mahdollinen. Meillä siis haukataan skorpionia, rapua, kirahvia, omenaa, mukiaa, tuolia ja mitä muuta tahansa. Joskus jopa äitiä.

3 tavua

Mä tai joku muu on tainnut sanoa Alvalle useamman kerran "upsista", koska Alvan ensimmäinen kolme tavuinen sana on "uppista". Alva sanoo tätä sanaa samalla kun hän leikisti kaatuu lattialle. Uppista vain ja Alva makoilee lattialla.

Remppa alkanut

Tällä viikolla sitten vihdoinkin meillä alkoi remppa. Tarkoituksena on remontoida yhdestä makuuhuoneesta lastenhuone ja fyllata varastokoppeja, jotta niistä ei tulisi talvisin kylmää makuuhuoneisiin. Sitten vähän pientä fiksausta portaisiin, vessaan jne. Melko pientä, mutta kuitenkin sen verran suurta, että mä pakenin Alvan kanssa remontin alta mökille.

Mökille lähdettiin keskiviikkona, mun neuvolan jälkeen. Aika turha neuvolakeikka, ei mitään erityistä. Mummi oli mökillä meidän kanssa ja Pappakin jonkin aikaa. Mukava lomailu siis jatkuu. Iskä tosin jäi kotiin remonttiavuksi. Alva selvästi ikävöi Iskää, joten tänään perjantaina tulimme takaisin kotiin ja ollaan täällä nyt ainakin alkuviikkoon asti. Toivottavasti Alva saa nukuttua jonkinlaiset päikkärit remonttiäänistä huolimatta. Loppuviikosta paetaan varmaan taas joko Turkuun tai mökille, jollei syntyvä vauva muuta suunnitelmia. La on jo parin päivän päässä, mutta mitään merkkejä lähestyvästä synnytyksestä ei ole vielä ollut.

Alva oppi viikolla taas uuden sanan. Mulla on pinttynyt tapa sanoa aina Kiitos tai Kiitti, kun esim. saan jotain. Alva on jo pitkään ollut innokas antamaan mulle ja muillekin ihmisille erilaisia tavaroita. Olen aina kiittänyt häntä. Nyt hänkin on alkanut kiittämään saadessaan jotain. Ei tosin joka kerta, mutta muutaman kerran todistimme tätä tapahtumaa. Hän on muokannut Kiitti-sanasta omaan suuhunsa sopivan sanan ja niinpä Alva sanookin "Tiitti". Se on vallan hellyyttävää.

Uusia sanoja

Alvan sanavarasto ja puheen ymmärtäminen kehittyy hyvää vauhtia. Vaikea tosin on sanoa, paljonko hän meidän puheesta ymmärtää. Välillä tuntuu, että kaiken ja välillä tuntuu, että ohi menee niin että kohina käy. Alva toistaa perässä tosi paljon sitä mitä sanomme, mutta usein niiden sanojen merkitys jää varmaan hänelle auki. Tutuista kirjoista hän jo osaa pyydettäessä osoittaa monia kuvia: aurinko, mato, lintu, traktori, koira, mansikat, tähti, pallo, muumipappa ja monet muumilaakson muutkin asukkaat, jne.

Tällä hetkellä uusina sanoina ovat esim.
Että = vettä. Alva pyytää usein vettä kastelukannuunsa, leikkikuppeihin, jotka hän sai kummitädiltä, ulkona olevaan vatiin jne
Iää = lisää. Alva saa nukkumaan mennessä maitopullon mukaansa sänkyyn ja yleensä kun se on juotu, niin sitten sänkystä kuuluu vaatimus, että lisää tarvitaan. Kun kysyn, että otatko lisää, niin Alva vastaa että "joo" ja jää rauhallisesti sänkyyn odottamaan, että tuon lisää.
Koo´kii = Korkki, yleensä tuttipullon korkki
Utti, otti = kyseessä on tuiki tärkeäksi muodostunut tutti
Aapaa = saapas
Kukka,
Puu,
Traktori sanoo, että "trrrrr", ja niin että sylki roiskuu
Kakka (tämä sana ei valitettavasti vielä kuitenkaan esiinny juuri ennen hätää, vaan vasta sen jälkeen tai ihan muulloin),
Puuppa
Ankka

Nämä nyt ainakin näin nopeasti tuli mieleen. Toisaalta suurin osa, varmaan lähes 99% Alvan puheesta on vielä täyttä siansaksaa. Hän höpöttää lähes koko ajan, mutta eihän siitä mitään selvää saa. Näitä muutamia yksittäisi sanoja vain.

Ps. Kenkäinnostuksen lisäksi nyt on havaittavissa hansikasinnostusta. Alva tuo kurahanskaan/villalapasen ja se pitää pukea käteen. Peukkukin löytää pääsääntöisesti paikkansa.

Hellettä paossa

Lähdettiin maantantaina Alvan kanssa hellettä pakoon mökille. Mökki on normaalistikin aina aika vilpoisa ja nyt näillä keleillä ilmaa viilentää myös ilmalämpöpumppu. Sellainen on vihdoinkin saatava myös kotiin. Ehkä syksyllä sitten...

Nukahtaminen kierähti maanantaina vanhoihin uomiin, mutta tiistaina lähdettiin hakemaan Alvalle matkasänkyä Mummin ja Pappan luota. Siinä päikkäreille ja iltaunille nukahtaminen on onnistunut mallikkaasti. Kyllä tämä nukuttaminen on tällä hetkellä todella helppoa. Voi kun tämä nyt kestäisi.

Päivisin olemme olleet aika paljon sisätiloissa. Ulkona on niin kuuma, että mä en oikein jaksa siellä olla. Onneksi Mummi on täällä meidän seurana ja hän on vähän ulkoillut Alvan kanssa. Uimassa ollaan sentään kaikki käyty yhdessä ja Alvakin on päässyt polskuttelemaan meriveteen päivittäin. Tosin veden lämpötila on 25, joten vilvotus on melko vähäistä.

Otin kotoa mukaan Alvalle muutamia leluja ja erityisesti Kirsi Kunnaksen Tiitäisen runolelua ollaan luettu ahkeraan. Siinä on ihan kohtuu "järkeviä" loruja, joita äitikin jaksaa lukea. Toinen tämän hetken kirjasuosikki on Kristiina Louhen Ainon kanssa. Noita Aino-kirjoja voisi hyvin hankkia lisää. Mummi hankki Alvalle ensimmäiset nuken rattaat. Niitä Alva on tänään työntänyt. Hän tosin haluaisi päästä itse kyytiin, mutta vähitellen hän on tyytynyt siihen, että vain nukke voi päästä niihin istumaan. Ulkona on pieni allas ja vesileluja, mutta altaaseen Alva ei oikein  itse mene, vaan parasta on, kun pihalla on iso ämpäri täynnä vettä. Siitä sitä voi sitten loiskutella joka puolelle. Ja näillä keleillä kyllä kesä kuivaa sen minkä kastaakin... (yli 30 astetta)

Alva taitaa olla aika hassuttelija ja esiintyjä. Hän pitää selvästi siitä, että muut seuraavat ja ihailevat sitä mitä hän tekee. Tämän hetken suosikkitemppu on voimanainen. Pappa alkoi häntä kutsua voimanaiseksi, kun hän jännittää itsensä kädet nyrkissä. Se on tosin kivannäköistä ja sen tempun Alva kyllä heti tekee, kun vain kuuleekin sanan voimanainen. Vaikka vain puhelimen välityksellä kuten tänään. Pieni hörppu Lidlin vissyä väliin ja taas voimanainen on kuvioissa mukana.

Puherintamalla edetään pienin askelin. Varsinaisia uusia sanoja en nyt osaa luetella, mutta kovasti Alva matkii meidän muiden sanomisia ja toistaa sanoja perässä. Joskus oikein, joskus omalla tavallaan. Sana Ei on tällä hetkellä aika pop. Kysyy Alvalta sitten lähes mitä tahansa, niin vastaus on aina tiukka Ei pään puristuksen kera.

Onko sulla nälkä? Ei (voi tarkoittaa mitä vain)
Otatko ruokaa? Ei (todennäköisesti tarkoittaa, että ei ota)
Oletko jo kylläinen?  Ei (tarkoittaa, että on kylläinen)
Otatko jäätelöä? Ei (tietenkin otan)
Vaihdetaanko vaippa? Ei (vanhan voit ottaa pois, mutta uutta ei laiteta tilalle)
Vietkö vaipan roskiin? Ei (minähän olen viemässä sitä jo)
Mennäänkö nukkumaan? Ei (no ei tasan mennä, eikä päikkäreille ainakaan)

Kesä alkakoon

Nyt taitaa aika monella vähän isommalla lapsella olla aika hyvät fiilikset. Tänään loma on parhaimmillaan, huomenna siihen on jo ehkä tottunut ja viikon päästä se on sitten jo vanha juttu.

Meillä kesäloma alkaa vasta heinäkuussa, kun Iskä jää silloin lomille. Nyt vielä siis kuukauden päivät fiilistellään Alvan kanssa kahdestaan. Alva on tässä viikon kahden sisällä oppinut kiipeämään sohvalle, keittiön tuoleille ja keittiön penkille. Hoen hänelle koko ajan, että alas "peppu edellä", mutta silti se tahtoo välillä unohtua. Parhaiten se taitaa muistua mieleen silloin, kun hän on yksin ja häärii omassa rauhassa. Taitaa olla vähän näyttämisen uhoa, jos äiti tai joku muu on paikalla katsomassa. Silloin alas tullaan, jos jonkinmoisella tavalla ja yleensä kolinan kera. Taitaa Alvan kipukynnys olla aika korkea, koska vain todella kova kolaus saa aikaan itkun. Muuten vain tunnustellaan tilannetta hetken ja sitten uudelleen kiipeämään korkeuksiin.

Myös Alvan puhelahjat ovat vähitellen kasvaneet. Puhetta tulee välillä ihan taukoamatta, mutta vielä siitä pöpinästä ei saa juurikaan selvää. Uusina sanoina ovat vähitellen vakiintuneet ainakin seuraavat:
muu = muurahainen
kvaak = ankan vaakkuntaa
loppu = kun ruoka on syöty kokonaan, sanotaan loppu
poi, pui = pois esim ruokalappu pois, pois vaunuista tai syöttötuolista
pu = puhelin

Tänään Alva ensimmäisen kerran osoitti, että äiti laittoi hänelle väärät kengät jalkaan. Me olimme ulos lähdössä ja koska ulkona on aika koleaa laitoin Alvalle sellaiset vähän tukevammat ja lämpimämmät kengät jalkaan. Alva kuitenkin vastusteli niitä ja alkoi itkeä. Kysyin, että mikä nyt on ja hän toi minulle omat saappaansa ja tyrkytti niitä minulle ja oli tulossa syliin niitä laittamaan jalkaan. Vaihdoin sitten hänelle saappaat jalkaan ja johan hymy tuli taas esiin. Taitaa olla aika kenkäfriikki tulossa meidän neidistä, kun jo nyt haluaa itse päättää, mitkä kengät laitetaan. Kengät onkin hänelle ollut tärkeä juttu jo alusta alkaen.

Taisin huhtikuun alussa ostaa Alvalle ensimmäiset kaksi paria kenkiä. Toiset olivat sandaalit ja toiset umpinaiset ja molemmat koossa 21. Silloin ostettaessa niissä oli aika reilusti kasvuvaraa, mutta nyt se taitaa vähitellen olla häviämässä. Sandaaleista huomaa, että varpaat alkavat jo olla aika päässä. Ei vielä pienet, mutta selvästi kasvuvara alkaa olla hävinnyt. Taitaa olla niin, että jalka on laskeutunut ja siten kasvanut pituutta kävelyn myötä. Heinäkuussa varmaan viimeistään pitänee suunnata uudelleen kenkäostoksille. (Nuo tänään pukemani ja Alvan protestoimat kengät ovat kokoa 22, joten en usko, että kyse oli liian pienistä kengistä. Saappaat taas olivat kokoa 21.)