Sairastuvalta päivää

Ei se vatsatauti meinannut millään helpottaa, vielä yöllä kahden-kolmen aikaan sai olla laittamassa vatia alle. Onneksi sitten aamuyöstä alkoi neste vihdoin pysyä sisällä, mutta kauan se otti. Aamusella Alva alkoi saamaan vähän väriä poskiin ja pian sitä väriä oli vähän liiaksikin. Mittasin kuumeen ja lämpöähän neidillä oli 37,4. Reilun tunnin päästä lukema oli 37,7, joten pienoista nousua.

Vesi ja jaffa ovat nyt aamulla maistuneet jonkin verran ja yhdentoista aikaan Alva söi pari lusikallista pappan puuroa (lue kaurapuuroa) ja mustikkakeittoa. Nyt hän nukkuu tuossa olohuneen sohvalla.

Tämä on oikeastaan ensimmäinen kerta kun Alva on sairaana. Muutama flunssa hänellä on ollut, mutta ne eivät ole nostaneet lämpöä, vaan nenä on vain vuotanut ja välillä on yskittänyt. Kaksi kertaa hänellä on ollut oksennustautia. Ensimmäisen kerran viime vuoden huhtikuussa, sitten tämän vuoden huhtikuun alussa ja nyt. Muina kertoina oksennus on antanut helpommin periksi, eikä Alvan yleiskunnossa ole ollut havaittavissa suurtakaan muutosta. Juoksu ja hyppiminen ei ole hetkeksikään vähentynyt.

Nyt tilanne on selvästi toinen. Alva on kipeä, hän haluaa vain makoilla sohvalla tai olla sylissä, leikkimiseen ja touhuamiseen ei ole voimia. Vaan nyt on aika kerätä voimia, jotta pian parantuu. Äiti on vähän ihmeissään, että miten kipeää lasta kuuluu hoitaa. Mutta eiköhän tämäkin taito pian opita. Toivottavasti