2 vuotta

Tänään on sitten meidän esikoisen 2 v. päivä. Miten se onkaan jo iso, olen miettinyt koko päivän ja todennut samalla, että eihän se nyt vallan iso sentään vielä olekaan. Sellainen rakas höpöttäjä, joka pulisee taukoamatta, lauleskelee ja riemuitsee pikkusiskon kanssa. Miten iloinen ja reipas se onkaan. Itsekin Alva usein toteaa, että "Alva kävelee reippaasti, Alva syö reippaasti, Alva on reipas tyttö jne". Toki myös välillä hän muistaa sanoa, että "Äiti on reipas tyttö, Aino on reipas tyttö ja Iskä on reipas tyttö". Ehkä nuo pojan ja tytön erot eivät ihan vielä ole hamottuneet automaattiseksi.

Ostimme Alvalle synttärilahjaksi jo parisen viikkoa sitten uuden Nopsa -polkupyörän ja siihen hyvin sopivan kypärän. Nyt pyöräily on Alvasta ihan yksi hauskimmista tekemisistä ulkona. Varsinainen polkeminen on vielä ihan nollassa, vaikka Alva itse sanookin polkevansa tosi reippaasti. Iskä tai äiti saa olla sitten sitäkin enemmän työntämässä. Ohjaaminen jo sentään jotenkin luonnistuu. Koska tänään oli kuitenkin varsinainen synttäripäivä annoimme Alvalle toisenkin synttärilahjan, kirjan. Tällä kertaa kirja kokoelma karttui Tammen kultaisen kirjaston kirjalla Kissa joka luuli olevansa hiiri. Alva on saanut yhdeltä ystävältä pari tuon kultaisen kirjaston kirjaa ja ne ovat olleet niin mieluisia, erityisesti Pikkuveikko, joten sillä perusteella tein valinnan.

Aamupäivällä lähdin tyttöjen kanssa pihalle, kun Iskä jäi siivoamaan. Aino tosin nukkui vaunuissa, eikä juuri ulkotouhuista piitannut. Alvan kanssa käytiin metsässä retkellä, nähtiin iso kurki, tutkittiin Iskän traktoreita, poljettiin pyörällä, tutkittiin hämähäkkiä, katsastettiin kompostin tilannetta, ihailtiin maasta jo puhjenneita raparperin alkuja jne. Kun Aino heräsi, lähdettiin koko perhe, moikkaamaan Iskän serkkuja tuohon lähistölle. Ja sitten kotiin ja syömään. Ruoka maistui kummallekin ihan mukavasti ja Ainolle oikein todenteolla (hän syö vaivatta kerrallaan yhden ison pilttipurkillisen ja välillä maistuu myös herkkusosetta jälkkäriksi. Siis ihan eri meiningillä kuin Alva aikoinaan). Nyt kumpainenkin on nukkunut jo yli tunnin päikkäriä. Ja mä olen saanut vähän jatkettua siivoamista ja järjestämistä.

Puunauksen aiheena on huomenna pidettävät sukulaissynttärit ja maanantaiset kaverisynttärit. Sunnuntaina meidät puolestaan on kutsuttu sukulaispojan 3 v. synttäreille, joten juhlaa pukkaa.