Uimaan

Meidän tytöt ovat innokkaita uimareita - ainakin teoriassa. Innostus on huipussaan, kun kysyy, että lähdetäänkö uimaan. Matkalla into ei ota laantuakseen ja perillä uikkari vaihtuu päälle nopeasti. Sitten alkaa vähän epäilyttämään, että onkohan se vesi sittenkin kylmää ja rantaa lähestyttäessa kylmyys vaikuttaa jo varmalta.

Alva jo vähän osasi uiskennella kellukkeilla viime kesänä ja hyppäsi laiturin rappusilta veteen kellukkeilla ja renkaalla. Hän todella nautti uimisesta, eikä arastellut vettä ollenkaan. Tänä vuonna vedet ovat olleet niin kylmiä, että uiminen on vähän jäänyt kasteluksi ja saunaan juoksemiseksi. Vähitelleen hän on kuitenkin uskaltaunut kastautumaan veteen jo kokonaan ja on äidin avustuksella vähän uiskennellut kellukkeilla. Aino sitä vastoin hädin tuskin kastaa varpaansa ja sitä kokemusta ei tarvitse saman uimareissun aikana toistaa.

Syksyn osalta onkin osittain jo heitetty lupausta ilmaan, että alettaisiin koko perhe käymään uimahallissa uimassa. Jospa se nyt toteutuisi edes kerran ennen joulua. :)

Ps. Vaipattomuus on jo edennyt siihen, että vaippa on enää yöllä ja sekin on yleensä kuiva aamusta. Tällä viikolla tosin taisi kerran olla märkä, joten ihan en uskalla sitä vielä poiskaan ottaa. Melko vahvasti alkaa näyttämään siltä, että parin viikon päästä alkavaan hoitoon ei tarvitse enää vaippoja kuskailla.