Alva on alusta saakka ollut kiinnostunut kaikesta, mitä ympärillä tapahtuu. Konttausvauhti kiihtyy, kun kulmantakana vaikuttaa olevan jotain kiinnostavaa. Syöttötuolissa istuessa pää kääntyy kuin väkkärä, jotta jokainen suunta olisi näköpiirissä. Mikä tahansa ääni tai liike herättää Alva huomion. Olen ajatellut, ettei Alvan keskittymiskyky taida olla kaksinen, mutta olen tainnut olla väärässä.
Tällä viikolla olemme lukeneet Alvan kanssa kirjoja, kun ulos ei ole juuri meneminen. Otan Alvan syliini ja istumme sohvalla ja katsomme yhdessä Alvan kirjoja. Alusta saakka lukuhetkissä mukana ollut äitiyspakkauksessa saatu Lorutoukka, joka on aika yliveto. Alva taitaa jo itsekin osata ulkoa niin nenäkellon, lourutoukan ja muutkin lorutukset. Silti niitä on kiva kuulla ja katsella aina uudestaan ja uudestaan.
Joululahjaksi Alva sai kolme uutta kirjaa: Taaperon eläinkirja, Nalle ja Minä sekä Tähtiyön. Näitä on nyt luettu Lorutoukan ohella. Ja Alva keskittymiskyky tuntuu ainakin tässä touhussa olevan ihan hyvä. Jos kirjahetki päättyy jostakin syystä tavallista aikaisemmin, niin itku tulee heti ja lukemista on parasta jatkaa. Viimeksi katsoin kellosta, että lukuhetkemme kesti lähes 20 minsaa. Hyvä saavutus noin pienelle ihmiselle.
Lämpimiä neuleita
9 vuotta sitten
*click*
*click*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti