Torstaina aamupäivällä annettiin pojulle ensimmäisen kerran tutti suuhun. Tästä tutistakin on tehty sellainen pahan ilmentymä. Saako sitä käyttää vai ei? Viekö se imuotteen, olisiko parempi elää ilman totuttua tuttitapaa jne?
Alva oppi pitkällisen harjoittelun jälkeen tutin syömisen. Hän taisi olla silloin reilu puolivuotias. Neuvolat taitaa suositella tutin pois jättämistä jo aika pian tuon puolen vuoden jälkeen, mutta kun pitkän harjoittelun jälkeen saatiin tulosta, niin en ollut ihan heti valmis siitä vierottamaan. Vieroitus tapahtuikin kun hän oli jo yli kaksi vuotias. Meni ihan tosi kivuttomasti silloin.
Aino puolestaan ei suostunut syömään tuttia ollenkaan. Kolmen sekunnin suussa olo taisi olla maksimi ja sitten se lensi kaaressa ulos suusta. Se ei ollut hänen juttunsa.
Mietin väkisinkin, ennen kuin annoin Aamokselle tutin, että mitenhän tässä käy. Hän taitaa olla oman tiensä kulkija tässä perheessä, koska tutti pysyi kerralla suussa. Tosin vähän aikaa sitä imettyään, alkoi vähän harmittamaan, kun mitään ei tullutkaan, mutta sitten siihen jo tottutiin ja sikiän veto tutti suussa onnistui heti.
Lämpimiä neuleita
9 vuotta sitten
*click*
*click*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti