Kesätekemistä

Koulunpäättäjäispäivänä olimme koko perheen voimin ja Ainon kummiperheen kanssa Korkeasaaressa. Menimme ensin autolla Turkuun ja sieltä hyppäsimme junaan. Olimme ajoissa liikkeellä, joten päätimme Turussa käydä vielä vähän kahvilassa istuskelemassa ennen junaan hyppäämistä ja siinä sitten vahingossa vierähti aikaa, ja pääsimme hyppäämään viimeisinä junaan. Ihan hilkulla oli, ettei myöhästytty. Koska mukana oli kaksostenrattaiden lisäksi matkalaukkua ja muuta pussukkaa oli junassa liikkuminen vähän haasteellista. Onneksi olin varannut meille perhehuoneen, joten kun oma paikka löytyi, niin sitten matka sujuikin mukavasti.

Perhehuoneessa oli meille jokaiselle neljälle oma istumapaikka, pyöreä pöytä, lapsille oma taso ja hienot kärpässieni jakkarat. Aino kiipeili enimmäkseen meidän vanhempien sylissä, mutta Alva jaksoi huonetta jonkin aikaa tutkia. Kunnes sitten oli päästävä leikkivaunuun leikkimään muiden lasten kanssa ja liukumaan liukumäessä. Aino otti sillä väliin pienet tirsat äidin sylissä. Perhehuone oli mitä mainioin valinta, eikä tainnut olla edes kovin varattu, koska sunnuntain paluulipun sain varattua vielä perjantaina ja tuolloin olisi lähes kaikissa junissa olleen perhehuone vapaana.

Perillä suuntasimme heti hotellille. Olimme varanneet hotellihuoneen Sokos hotelli Aleksanterista ja sitäkin voin suositella. Rattaiden kanssa joutui vähän kiertämään, jotta pääsi sisälle ja rattaat oli paras jättää hotellin matkalaukkusäilytykseen, koska huoneeseen niiden raijaaminen oli vähän turhan kova juttu. Meidän huone ei ollut mitenkään helposti saatavissa, vaan rattaita joutui kantamaan rappusissa. Ei mikään mahdottomuus, mutta ei mikään houkuttelevakaan vaihtoehtoa. Varmaan jos olisi tajunnut asiasta mainita, olisi saanut toisen huoneen, mutta meni se hyvin näinkin. Upea aamiainen korvasi tämän vaivan.

Hotellilla treffattiin kaveriperhe ja sitten pienten tankkausten ja huoltotoimien jälkeen lähdettiin kohti kauppatoria. Testattiin siellä ruokatarjontaa ja sitten lautalle Korkeasaareen. Iskä ja Alva kävivät vähän tutkimassa lautan kanttakin ja katselemassa vettä, mutta me Ainon kanssa tyydyimme seuraamaan tilannetta lautan sisätiloista. Kaksostenrattaiden kanssa pääsi lautalle ihan mukavasti.

Korkeasaaressa pääsikin sitten kaksi juoksijaa karkuun, kun Alva ja kummiperheen poika juoksivat kuin "päättömät kanat" vai paremminkin kuin kaksi 2 vuotiasta lasta. Korkeasaaressa katseltiin eläimiä - tietenkin. Kun Alvalta myöhemmin kysyi, mitä eläimiä hän oli Korkeasaaressa nähnyt, muisti hän muurahaisen, lokin ja etanan, eli ihan turhaa ei reissua tehty :)

Iltasella palattiin hotellille ja vaunuissa nukkui kolme väsynyttä matkailijaa. Syötiin hotellin alakerrassa olevassa Fransmannissa ja sitten huoneseen nukkumaan. Miehet lähtivät vielä vähän aulabaariin istuskelemaan, mutta aika pian sieltäkin palattiin nukkumaan.

Alvalle oli hotellihuoneessa oma matkasänky, jossa hän nukkui heräämättä koko yön. Aino nukkui äidin ja iskän välissä. Alva on ihan innoissaan hotelleista ja haluaisi nytkin mennä hotelliin yöksi. Tosin tässä yhteydessä hän yleensä muistaa mainita, että Alva ei pidä autopesusta. Yhtenä hotellikertana kun käytiin samalla autopesussa ja Alva yhdistää nämä kokemukset samaan. Ja autopesu ei tosiaankaan ollut hänen suosikkinsa.

Aamiaisen jälkeen lähdettiin hotellin lähellä sijaitsevaan leikkipuistoon leikkimään. Alva oli ihan innoissaan, mutta Aino nukkui siitä herkusta suurimman osan aikaa. Vähän hän ehti kokeilemaan keinua, mutta sitten oli palattava hotelliin hakemaan tavaroita ja sen jälkeen suuntasimme keskustaan ja rautatieasemalle. Kotimatkalla poikkesimme mökille moikkaamaan mummia ja pappaa.

Kun kotona naapuri kysyi, missä olimme olleet, muisti Alva viikonloppusta kertoa olleensa mummin ja pappan luona... 

Pienen pieni veturi aamulla kerran...

Alva pääsi viikolla kokemaan junamatkailun riemun. Lähdettiin tiistaina Helsinkiin ja matka taitettiin junalla. Otin meille perhehytin ja se oli hyvä valinta. Alva sai kävellä hytissä vapaasti ja tutkia paikkoja. Koska hytissä ei ollut muita ihmisiä, ei tarvinnut niin tarkasti vahtia Alvaa. Myös leikkivaunussa käytiin kokeilemassa liukumäkeä, mutta sitten uni alkoi painaa silmää ja viimeinen reilu puolituntia kului unikuvia katsellen.

Helsingissä nähtiin ennen kaikkea kavereita, kierreltiin kaupoissa ja erityisesti Kampissa ja muutama leikkipuistokin tuli testattua. Päikkärit Alva nukkui hotellilla, joten äitikin sai hieman hengähtää. Matka meni mukavasti ja vailla suuria ongelmia. Perjantaina suuntasimme takaisin kotiin.

Viime viikon helteistä ei ole enää mitään jäljellä. Tuntuukin tosi kaukaiselta viime viikko, jonka vietimme mökillä ja Turussa. Mökillä oli Alva nautti keinumisesta ja siitä, että sai omaan tahtiin liikkua sisään ja ulos. Siellä kun ei ole mitään pahoja portaita heti oven ulkopuolella. Alva ei vielä päässyt testaamaan meriveden kylmyyttä, mutta äiti sentään heitti talviturkin pois.

Kova meno tuntuu jatkuvan, sillä ensi viikolla on neuvolaa, äidin isovanhemman synttärit, vaunujen hakua (tilasin Easy Walkerin tuplarattaat ja ne saisi nyt noutaa.) jne. Päivitystahti ei siten ensi viikollakaan päätä huimaa.

Aamulla Amorella, illalla Isabella

Viikonloppuna Alva koki elämänsä ensimmäisen ruotsinlaivaristeilyn. Ystäväperhe oli saanut muutaman vapaalipun Wikingille, joten päätimme käyttää ne nyt viikonloppuna hyväksi. Ystävät tulivat meille Turkuun lauantaina puolenpäivän jälkeen. Käytiin vähän silakkamarkkinoilla ja kaupungilla pyörähtämässä, mutta muuten eleltiin hiljaiselämää kotosalla. Sunnuntaiaamuna suuntasimme satamaan ja laivamatka alkoi.

Alva oli laivalla ihan elementissään. Hän jaksoi kävellä käytäviä ristiin rastiin, tanssia Kengurumeininki-yhtyeen tahdisssa sekä leikkiä pallomeressä. Tanssiminen taisi olla kaikkein parasta, vaikka pallomerestä ei olisikaan halunnut pois. Kengurumeininki-yhtye tanssitti perheen pienempiä kahteen kertaan sunnuntaipäivän aikana. Alva oli heti tanssilattialla ja heilutteli siellä peppuaan musiikin tahdissa. Tanssilattialla seuratiin myös muiden lasten tanssimista, mutta vanhemmille ei juuri suunnattu yhtään ajatusta, eikä äitiä tullut ikävä, vaikkei häntä olisi koko aikaa nähnytkään. Rohkea ja reipas tyttö meillä siis.

Päikkäreitä Alva nukkui 14-16.20 välisen ajan. Pyysimme Alvalle laivalta oman matkasängyn ja siihen hän kohtuu helposti nukahti. Unet olivat onneksi melko pitkät, joskin pidemmätkin olisivat voineet olla. Alva oli niin kovassa vauhdissa koko matkan ajan, että seitsemältä alkoi väsymys taas tulla. Kävelytimme häntä rattaissa lähes tunnin ennen kuin hän nukahti ja heräsi sitten kymmenen minuutin päästä. Mutta onneksi unet saivat taas voimat palaamaan ja iloinen tyttö jaksoi syödä iltapalan ja antoi meidän vanhempienkin syödä vähän ravintolaruokaa. Matkarasitukset lisäsivät myös tuntuvasti Alvan ruokahalua ja ruokaa upposi taas "vanhaan hyvään malliin." Yöunille Alva nukahti omaan sänkyynsä vähän ennen yhtätoista ja heräsi aamulla ensimmäisen kerran vasta kuuden aikaan, kun kuulutettiin laivan saapumisesta satamaan.

Matka meni siis meidän kannalta oikein mukavasti ja Alvalla ja ystäväperheen pojalla taisi olla seuraa myös toisistaan. Valitettavasti he kokivat myös matkustamisen huonoja puolia, kun vatsatauti yllätti yöllä. Toivottavasti ei ollut peruja meidän norosta.

Aika haipakkaa

Viime päivät ovat olleet niin täynnä ohjelmaa, että ei ole juuri ollut aikaa tai mahdollisuuksia netin päivittämiseen. Viime viikon keskiviikkona Iskä lähti työmatkalle Leville ja me Alvan kanssa suuntasimme Mummin ja Papan luo täysihoitoon lauantaihin asti. Lauantaina sitten mekin suuntasimme Leville ja palasimme sieltä eilen. Vajaa viikko siis lomailtiin hankien keskellä.

Ennen matkaa veivasin moneen kertaan, että ostaako matkarattaat vai mennäänkö meidän hyvillä Brioilla. Matkarattaat olisi paikan päällä vähän huonot, kun lunta on kuitenkin vaikka miten, vaikka oletettavasti lumityötkin on hyvin tehty. Briot menisi kyllä kevyesti lumessa, mutta kestäisivätkö ne lentomatkan rasitusta... Keskiviikkona sitten kävin Vauvamaailmassa ja mukaan lähti alla Basson babyn -matkarattaat. (Ei ollut kuvaa ainakaan enää kaupan nettisivuilla.) Hintaa oli 89 euroa ja vaikutti ihan hyviltä. Kun päästiin perille Leville, en voinut kuin onnitella itseäni hyvästä valinnasta. Matkarattaat olivat rikkoutuneet ja meillä on kotona odottamassa ihanat ja ehjät Briot. Tein ilmoituksen rikkoutumisesta, joskin voi olla, että en niitä jaksa viedä huoltoon kun lopulta pelittivät ihan mainiosti.

Lentomatka Turusta Kittilään meni ihan hyvin. Alva nukkui aamupäivällä hyvät päikkärit ja heräili siinä ennen kahtatoista. Isovanhemmat heittivät meidät kentälle. Matkarattaita ei saanut ottaa portille asti, mutta lentokentällä oli lainavaunut, joissa Alva istuskeli. Lento lähti vartin vaille kolmen ja Alva jaksoi olla hyvällä päällä melkein koko lennon. Lopussa alkoi uni vähän painaa ja hän nukahtikin juuri laskun ajaksi syliini. Onneksi koneessa oli muutama tyhjä paikka ja meidän vieressä oli juuri yksi ja Alvan sai välillä laskettua siihen istuskelemaan ja tutkimaan lelujaan. Lennon kohokohta taisi kuitenkin olla se, että Alva käveli käytävää edes takaisin monta monituista kertaa ja flirttaili kanssamatkustajille. Perillä odotteli Iskä ja sitten suunnattiin kohti majapaikkaa.

Ihan parhaat ilmat ei meidän lomalle siunaantuneet. Sunnuntaina oli pahin myräkkäpäivä, joskaan se ei nyt vallan mahdoton ollut ja siitä ilma vähitellen lämpeni ja tuuli tyyntyi kohti torstaita, jolloin olikin jo lähes suojakeli, satoi vettä ja oli kova sumu. Onneksi lentsikat silti lensivät, joskin hieman viiveellä.

Viikonaikana Iskä hiihti ja lasketteli lähes joka päivä. Ainoastaan sunnuntaina hän piti välipäivän ja silloin suunnattiin uiskentelemaan kylpylään. Ei ollut mikään ihmeellinen allasvalikoima, vaikka 13 euron hintaan / henkilö olisi jo voinut kuvitella saavansa vähän parempaa. Alvalle kokemus oli kuitenkin ensimmäinen ja onnistunut. Alva seuraili ensin tilannetta Äidin sylistä, mutta rentoutui vähitellen. Höyrysauna oli valllan mainio ja käytännöllisiä olivat sellaiset seinään kiinnitetyt vauvan istuimet. Siihen oli Alva helppo laittaa hetkeksi, eikä tarvinnut laskea maahan.

Myös pulkkamäki tuli koettua. Alva laski ensin äidin kanssa vähän pienemmästä mäestä, mutta Iskän kanssa mentiin jo isoon mäkeen. Taisi äiti olla turhan pelkuri, koska kyllä se isompi mäki taisi olla enemmän Alvan mieleen. Muuten lomailu olikin melko tavallista yhdessä oloa, rattaissa nukkumista, huoneistossa tonkimista, ruokailua jne. Vauvaperheen arkea. Tosin äiti hemmotteli itseään elämänsä ensimmäisellä jalkahoidolla ja kyllä kannatti. Pitänee kokeilla sitä joskus uudestaankin.

Paluumatka meni ihan yhtä hienosti kuin menomatkakin. Iskällä oli lento Helsinkiin, mutta me lennettiin Alvan kanssa suoraan Turkuun. Lento oli hieman myöhässä, mutta hyvin Alva jaksoi sen ja Pappa oli sovitusti vastassa. Yövyttiin vielä yksi yö Turussa ja sitten aamupäiväpäikkärien aikaan hurautimme tänne kotiin.

Pääsiäisohjelmassa meillä on vieraita meille, kylään Maskuun ja sitten yövieraita meille. Ohjelmaa siis riittää jatkossakin.

Kaupunkilomalla

Alva oli ensimmäisen kerran kaupunkilomalla Helsingissä. Lähdimme Turkuun tiistaina ja sieltä suuntasimme keskiviikkona kohti Helsinkiä. Takaisin kotiin tultiin tänään, perjantaina. Matka meni enemmän kuin hyvin.

Keskiviikkona lähdimme ennen puolta päivää ajamaan omalla autolla kohti pääkaupunkia. Minä ajoin ja Mummi piti takapenkillä seuraa Alvalle. Alva nukkui matkalla lähdes tunnin, joten hereillä hän oli vähän yli puolet matkasta. Matka oli kuitenkin juuri sopivan pituinen, joten kyllästymistä ei ollut havaittavissa.

Kotiuduimme hotelliin Mummin avustuksella. Alva söi hyvällä ruokahalulla lounaan huoneessa ja sitten suuntasimme aikuisten lounaalle Stokkalle. Siellä oli todella lapsiystävälliset lounastilat, hyvät syöttötuolit, mikro lasten ruokien lämmitykseen jne. Oikea vaunukansan mekka. Mummi lähti iltasella takaisin kotiin ja Iskä tuli illalla meidän kanssa nauttimaan hotellielämän ihanuuksista.

Alva nukkui yöt hotellissa ihan kohtuullisesti. Olisiko ollut kolmen ruokailun öitä molemmat, mutta se annettakoon anteeksi, kun oltiin sentään ihan vieraassa paikassa. Matkalla ruoka maistui vähintään kohtuullisesti, mutta yksiäkään yli tunnin päikkäreitä ei ollut. Kaksilla päikkäreillä mentiin kaikki päivät, joten hyvin Alva sinnitteli väsymyksestä huolimatta. Kolmannet päikkärit eivät vain kuulu enää Alvan päiväohjelmaan, vaikka vanhemmat olisi ne toivottaneet tervetulleiksi matkan kunniaksi.

Hotellihuone taisi olla mitä paras konttausharjoituspaikka. Kaikki tavarat ja mielenkiintoiset kohteet olivat niin lähellä, että Alva mielellään lähti niitä tavoittamaan, eikä tyytynyt vain muutaman konttausaskeleen matkoihin. Vessan kynnys tosin jäi valloittamatta. Nyt konttaus sujuu jo todella mallikkasti ja kahden metrin matka ei enää päätä huimaa, vaan siihen lähdetään päättäväisellä rohkeudella.

Kotimatka olikin sitten vähän pidempi. Matkaa vei lähes neljä tuntia, koska pysähdyimme kauppaan. Alva nukkui tällä kertaa vain reilun puoli tuntia, mutta vasta viimeisen tunnin aikana alkoi kuulua kyllästymisen ääniä, jotka johtuivat varmaan osittain myös väsymyksestä. Kotona Alva nukahtikin syliini kolmansille päikkäreille, mutta vain kymmeneksi minuutiksi. Nyt pinnasängystä kuuluu väsynyttä vauvan ääntelyä, kun Iskä on häntä nukuttamassa.

Matkailu avartaa, mutta myös väsyttää. Taitaa koko perhe kaivata kunnon unta tänä yönä.