Vauvakirjat

Mä ostin aikanaan Alvalle Kunnaksen vauvakirjan. Tai taisiko sen sittenkin ostaa Mummi mun pyynnöstä. Niin se taisi ollakin. No joka tapauksessa pidin ja pidän edelleenkin tuosta kirjasta. Sitä on mukava täyttää ja Alva lukee sitä mielellään. Kun Aino syntyi en halunnut hänelle periaatteessa ihan tuota samaa kirjaa, vaan jonkin toisen. Silloin pähkäilin näiden vauvakirjojen kanssa ja päädyin Muumilaakson vauvakirjaan. Näin sen jossakin kaupassa, mutta sitten oston hetkellä ne olivatkin aika lopussa kaikkialta. Sain kuin sainkin sitten kuitenkin sen hankittua. Kirja on jotenkin ollut pettymys, se ei musta ole ihan niin hyvä kuin tuo Kunnas. Se on jotenkin pliisupi. Alva tosin sitäkin lukee yhtä mielellään, joten hän ei eroa huomaa.

Nyt kauppoihin on tullut uusi vauvakirja, jossa seikkailee Tatu ja Patu. Se vähä mitä sitä kerran selailin, sai mut kuitenkin lähes ihastumaan. Voisiko sellaisen vielä hankkia Ainolle ja täyttää sitä tuon Muumi-kirjan rinnalla, vai onko se vähän outoa, että on kaksi kirjaa. Toisaalta ihan samoja asioita siellä kuitenkin kysytään.

Tässä nämä edellä mainitut kirjat:



Tämä on siis Alvalla.


Ja tämä Ainolla.


Ja tätä mieleni halajaa.

Pitäisikö sittenkin vielä se kolmas lapsi tehdä, jotta voisi hankkia tämän hyvällä syyllä.

Synttärilahjatoiveita

Alvan synttärit lähenevät kovaa vauhtia ja olen tässä vähän jo miettinyt, että mitä se Alva voisi toivoa synttärilahjaksi. Sukulaiset kuitenkin usein kyselevät, että mitkä voisivat olla mieleen. Toisaalta musta on kiva lukea muiden blogeista sitä, mitä näiden lapset pyytävät tai haluaisivat lahjaksi. Niistä saa mukavasti vinkkiä, kun itse ostaa jollekin lahjaa.

Äiti-lapsi -tapaamisissa missä ollaan Alvan ja Ainon kanssa käyty, on ainakin joillakin lapsilla ollut eläinhahmoja ja ne ovat olleet suosikkeja. Mäkin sitten olen katsellut näitä hahmoja vähän sillä silmällä, että tällaisia voisi meillekin eksyä. Ainakin Lahjakkaan sivuilta bongasin laajan valikoiman erilaisia eläinhahmoja, joista Schleich-merkkiset ovat niitä tutuimpia. Niitä kun kaupassa tulee vastaan isossa telineessä. Ihan pienimpiä näistä en meille vielä ehkä halua, kun Aino niitä kohta pääsee laittamaan suuhunsa. Tässä kuvia muutamista hahmoista.

Schleich tekee näemmä myös muita kuin näitä eläinfiguureja. Valikoimasta löytyy myös satuhahmoja, kuten keijuja ja yksisarvisia ja tietenkin smurffeja ja vaikka mitä. Jos nuo eläimet osoittautuvat meillä suosikiksi, niin sitten voisi laajentaa hahmojen keräilyä myös muihin kuin pelkkiin eläimiin.



Mahtaako nämä olla Alvan suosikkeja vai pelkästään äidin?



Aika haipakkaa

Viime päivät ovat olleet niin täynnä ohjelmaa, että ei ole juuri ollut aikaa tai mahdollisuuksia netin päivittämiseen. Viime viikon keskiviikkona Iskä lähti työmatkalle Leville ja me Alvan kanssa suuntasimme Mummin ja Papan luo täysihoitoon lauantaihin asti. Lauantaina sitten mekin suuntasimme Leville ja palasimme sieltä eilen. Vajaa viikko siis lomailtiin hankien keskellä.

Ennen matkaa veivasin moneen kertaan, että ostaako matkarattaat vai mennäänkö meidän hyvillä Brioilla. Matkarattaat olisi paikan päällä vähän huonot, kun lunta on kuitenkin vaikka miten, vaikka oletettavasti lumityötkin on hyvin tehty. Briot menisi kyllä kevyesti lumessa, mutta kestäisivätkö ne lentomatkan rasitusta... Keskiviikkona sitten kävin Vauvamaailmassa ja mukaan lähti alla Basson babyn -matkarattaat. (Ei ollut kuvaa ainakaan enää kaupan nettisivuilla.) Hintaa oli 89 euroa ja vaikutti ihan hyviltä. Kun päästiin perille Leville, en voinut kuin onnitella itseäni hyvästä valinnasta. Matkarattaat olivat rikkoutuneet ja meillä on kotona odottamassa ihanat ja ehjät Briot. Tein ilmoituksen rikkoutumisesta, joskin voi olla, että en niitä jaksa viedä huoltoon kun lopulta pelittivät ihan mainiosti.

Lentomatka Turusta Kittilään meni ihan hyvin. Alva nukkui aamupäivällä hyvät päikkärit ja heräili siinä ennen kahtatoista. Isovanhemmat heittivät meidät kentälle. Matkarattaita ei saanut ottaa portille asti, mutta lentokentällä oli lainavaunut, joissa Alva istuskeli. Lento lähti vartin vaille kolmen ja Alva jaksoi olla hyvällä päällä melkein koko lennon. Lopussa alkoi uni vähän painaa ja hän nukahtikin juuri laskun ajaksi syliini. Onneksi koneessa oli muutama tyhjä paikka ja meidän vieressä oli juuri yksi ja Alvan sai välillä laskettua siihen istuskelemaan ja tutkimaan lelujaan. Lennon kohokohta taisi kuitenkin olla se, että Alva käveli käytävää edes takaisin monta monituista kertaa ja flirttaili kanssamatkustajille. Perillä odotteli Iskä ja sitten suunnattiin kohti majapaikkaa.

Ihan parhaat ilmat ei meidän lomalle siunaantuneet. Sunnuntaina oli pahin myräkkäpäivä, joskaan se ei nyt vallan mahdoton ollut ja siitä ilma vähitellen lämpeni ja tuuli tyyntyi kohti torstaita, jolloin olikin jo lähes suojakeli, satoi vettä ja oli kova sumu. Onneksi lentsikat silti lensivät, joskin hieman viiveellä.

Viikonaikana Iskä hiihti ja lasketteli lähes joka päivä. Ainoastaan sunnuntaina hän piti välipäivän ja silloin suunnattiin uiskentelemaan kylpylään. Ei ollut mikään ihmeellinen allasvalikoima, vaikka 13 euron hintaan / henkilö olisi jo voinut kuvitella saavansa vähän parempaa. Alvalle kokemus oli kuitenkin ensimmäinen ja onnistunut. Alva seuraili ensin tilannetta Äidin sylistä, mutta rentoutui vähitellen. Höyrysauna oli valllan mainio ja käytännöllisiä olivat sellaiset seinään kiinnitetyt vauvan istuimet. Siihen oli Alva helppo laittaa hetkeksi, eikä tarvinnut laskea maahan.

Myös pulkkamäki tuli koettua. Alva laski ensin äidin kanssa vähän pienemmästä mäestä, mutta Iskän kanssa mentiin jo isoon mäkeen. Taisi äiti olla turhan pelkuri, koska kyllä se isompi mäki taisi olla enemmän Alvan mieleen. Muuten lomailu olikin melko tavallista yhdessä oloa, rattaissa nukkumista, huoneistossa tonkimista, ruokailua jne. Vauvaperheen arkea. Tosin äiti hemmotteli itseään elämänsä ensimmäisellä jalkahoidolla ja kyllä kannatti. Pitänee kokeilla sitä joskus uudestaankin.

Paluumatka meni ihan yhtä hienosti kuin menomatkakin. Iskällä oli lento Helsinkiin, mutta me lennettiin Alvan kanssa suoraan Turkuun. Lento oli hieman myöhässä, mutta hyvin Alva jaksoi sen ja Pappa oli sovitusti vastassa. Yövyttiin vielä yksi yö Turussa ja sitten aamupäiväpäikkärien aikaan hurautimme tänne kotiin.

Pääsiäisohjelmassa meillä on vieraita meille, kylään Maskuun ja sitten yövieraita meille. Ohjelmaa siis riittää jatkossakin.

Istuin autoon

Alvalla on käytössä kummitädiltä saatu autokaukalo. Se on palvellut hyvin serkkupoikaa ja nyt myös Alvaa. Valitettavasti kaukalo on käynyt auttamatta pieneksi. Erityisesti nyt kun alkoi pakkaskausi ja päälle on autoonkin laitettava toppaa.

Tänään vielä matkustettiin kaukalossa Poriin kavereita tapaamaan, mutta viimeinen reissu taisi olla. Mä olen pitänyt kaukalosta, kun siinä on niin hyvä kantaa Alvaa. Toisessa kädessä voi sitten retuuttaa useampaakin kauppakassia, mutta miten sitten suu laitetaan, kun Alvaa joutuukin kantamaan sylissä eikä kaukalossa. Elämä hankaloituu huomattavasti.

Viikonloppuna käytiin kuitenkin ostamassa Alvalle uusi tuoli autoon. Ozbabystä haettiin Brion istuin. Malli taitaa olla Zento. Oon ollut hyvin tyytyväinen Brion vaunuihin, joten siksi päädyttiin tuohon Brioon. Voi olla, että valintaan vaikutti myös hinta. Tarjolla oli kolme vaihtoehtoa ja tämä istuin oli satasen halvempi kuin keskihintainen ja puolitoista sataa halvempi kuin kallein vaihtoehto. Eihän tuota valintaa tietenkään pitäisi hinnan perusteella tehdä, mutta ei tämäkään ihan sukalta vaikuttanut. Kaikista turvallisinta tietenkin olisi olla joutumatta kolariin.

Istuin on vielä asentamatta, mutta ehkä jo pian päästään neitsytmatkalle uuden tuolin kanssa. Toivottavasti Alva tottuu siihen nopeasti ja autoilu olisi jatkossakin melko helppoa.