Palikkaa kerrakseen

Alvan kanssa ollaan rakennettu Brion palikoista torneja ja aika hyvin se häneltä jo onnistuu. Useita, jopa seitsemän palikan torneja Alva onnistuu rakentamaan, ennen kuin torni kaatuu ja Alva huudahtaa varoituksena. "Aatuu". Nuppipalapelin kokoaminen on vieläkin vähän hakusessa ja onnistuminen on tuurin kauppa.

Hyppimisestä tuli kesällä ihan suurin hitti ja vieläkin se on sitä. Tänään oltiin taas kunnan rannassa, kun Iskä meni uimaan ja saunaan, ja siellä olevaan trampikkseen oli ihan pakko päästä. Vauva jäi nukkumaan autokaukaloon saunan kahvioon, tutun pitäjän hoiviin ja me suunnattiin trampoliiniin. Siinä Alva hyppi innokkaasti ja äiti sai olla tarkkana, ettei tyttö tipu, kun turvaverkkoa ei siinä ole. Taitaa ensi kesäksi olla hankintalistalla trampoliini kotipihaankin, vaikkei se mikään kaunistus olekaan. Tosin vieläkin on keinut hankkimatta ja hiekkalaatikko tekemättä, joten voipi olla, että ensi kesä on jo liian lähellä.

Tänään Iskällä oli isyyslomapäivä, joten viikko päättyi vähän tavallista nopeammin. Alkuviikon neljä päivää oltiin tyttöjen kanssa kolmistaan kotona ja ihan hyvin meni, vaikka pelkäsinkin aika tavalla yksin jäämistä, tai siis ilman apuvoimia olemista. Alvan ja vauvan päikkärit ja aamutoimet rytmittyivät ihan kohtuullisesti, joten ihan kovin kauaa ei kumpikaan joutunut vuoroaan odottamaan. Hyvä, että edes nämä ensimmäiset päivät menivät ihan hyvin, niin sitten jaksaa luottaa siihen, että jatkossakin pärjätään.

Vauvalla on ollut vähän masuvaivaa tässä viimeiset päivät, joten maanantaiksi varasin vauvahieronnan. Katsotaan onko sillä tehoa. Pitänee varmaan ottaa selvää, mitkä mun syömät ruoka-aineet voivat lisätä ilmaa vatsassa, kun vauva ei ole mikään kovin hyvä röyhtäisemään. Kahvia en käytä ja suklaatakaan en ole juuri syönyt. Hiilihapolliset juomat eivät myöskään kuulu mun ruokavalioon. Valkosipulia on parissa ruuassa ollut, mutta siitäkin voin jatkossa kieltäytyä.

Pitänee jatkaa taas imetystä...

Yökötystä

Alva vie nykyään mielellään roskia roskikseen ja esim. pillimehua hän ei juo, ennen kuin pillin kääreenä oleva muovi on viety roskiin. Ihailtavaa käytöstä siis. Toisaalta aikaisemmin Alvalla oli paha tapa jäädä penkomaan roskista ja silloin mä olen sanonut, että ei saa tehdä niin ja että se on yök-yök.

Nyt kun Alva näkeekin roskikseen, alkaa kova yökkääminen ja kakominen. Erityisesti tämä kohdistuu ulkona oleviin roskiksiin. Kun Alva oli viime viikolla Mummin kanssa ulkona, oli hän naapurin pihalla nähnyt todella isot roskikset ja siitä yökkäämisestä ei meinannut tulla loppua ollenkaan.

"Yök, yök, yök", kakoo Alva.

Hoito, hoito

Näin remontin alla asustamme siis koko perhe olohuoneessa ja keittiössä. Olohuoneen pöydästä on tullut hoitopöytä, jossa vaihdan aina vauvan vaipan. Alva yleensä seisoo pöydän vieressä olevalla tuolilla ja seuraa tarkkaan vaipan vaihtoa. Alvan vaipan vaihtaminen on aina vähän projekti. Hän ei siihen hevillä suostu, joten homma on melko tuskastuttavaa.

Tänään ehdotin Alvalle sitä, että hänenkin vaippansa vaihdetaan hoitopöydällä. Se olikin Alvasta hyvä juttu. Hän makaa hoitopöydällä hyvin kiltisti paikallaan ja vaippa on hetkessä vaihdettu. Nyt vaipan vaihdosta on tullut kiva juttu ja kun Alvalle ehdotetaan, että mennään vaihtamaan vaippaa, hän alkaa heti hokemaan "hoito, hoito" tarkoittaen hoitopöytää ja suuntaa heti kyseiseen paikkaan. Ainakin joku homma vähitellen helpottaa, vaikka vain hetkeksi.

Pullo pois

Oltiin tänään neuvolassa punnitsemassa vauva. Ja hyvinhän sillä oli paino noussut. Painoa oli nyt 4710g, eli viime viikon keskiviikosta nousua oli 430g. eli päivittäinen nousu on ollut lähes 54g. Jos tavoite on siis se 20-30g päivässä, niin tuplat ollaan saatu kasaan. Jee!!!

Nyt vaan se turvapullo pois kokonaan. Muutamaan päivään en ollut antanutkaan, mutta sitten toissapäivänä taas repsahdin. Edeltävänä yönä vauva oli tissitellyt tunnin välein, ja kun pari edeltävää yötä oli kanssa olleet aika syvältä, olo oli sanoisinko väsynyt. Illalla sitten annoin pullosta, kun epäilin, että ei se maito riitä. Ja vauva nukkuikin ihanaiset viisi tuntia 22-03. Tällöin rinnat oli jo aika pinkeät ja ainakin vauvalla oli mistä juoda. Viime yönä tein saman tempun ja nyt rinnat olivat jo sopeutuneet vähentyneeseen maidon tarpeeseen, eikä mitään pinkeyttä ollut havaittavissa. Eli tota temppua ei todella parane enää toistaa, tai maidon tulo vähenee ratkaisevasti.

Nyt tavoitteena on, että seuraavaan neuvolakertaan mennessä en antaisi yhtään lisämaitoa. Tissitellään sitten vaikka kaikki yöt ja sattuu sitten miten paljon tahansa. Olo on varmaan kuin zombilla, mutta niinhän vauvojen äideillä olo tuppaa olemaan.

Onko mikään nam-nam...

Alva on ollut aina aika huono syömään. Tai siis kaikkea maistaa ja syö kyllä joitakin lusikallisia, mutta sitten se tökkää ja vatsaan päätyy ehkä vain viitisen lusikallista ruokaa. Siis pikkulusikallista. Kuitenkin energiakulutuksen luulisi olevan aika huipussaan, kun hän jaksaa touhuta ihan koko ajan, eikä juuri paikallaan istuskele.

Nyt ruoka on ehkä maistunut aavistuksen paremmin, tai sitten olen vain tottunut siihen, että annokset ovat minimaalisia. Tällä hetkellä ruokailua "hankaloittaa ja häiritsee" se, että Alva haluaa syödä itse. Hän haluaa aina oman lusikan ja äidin syöttäessä ei suu montaa kertaa avaudu, vaan hän haluaa syödä itse. Lusikan ja haarukan käyttö on toki jo vahvistunut, mutta suurin osa silti tuntuu tippuvan lusikasta pois, ennen kuin se päätyy suuhun. Erityisen vaikeata on tietenkin keitot ja muut "litkut", jotka valuvat lusikasta lähes kaikki aina pois. Suuhun ei juuri mene mitään, eikä äiti saa auttaa. Välillä otetaan sormet käyttöön ja syödään sormin ne kaikkein parhaimmat palat. Kuten tänään nakit nakkikeitosta. Nakit ja makkarat taitavatkin olla ainoita herkkuja, josta Alva pitää.

Ruuan määrä pysyy pienenä myös senkin takia, että Alva juo vieläkin vastiketta tuttipullosta. Tuttipullon hän saa aina mukaan sänkyyn, kun hän menee päikkäreille tai yöunille. Monestikaan ei yksi pullo, joka on varmaan lähes 2,5 desiä, riitä vaan lisää on saatava. Tästä Alva varmaan saa niin paljon energiaa, ettei varsinainen ruoka maistu. Tosin laimennan vastiketta rasvattomalla maidolla, jolloin sen menekki on vähän pienempi, eikä energiaa ole ihan niin paljoa. Tuosta pullosta pitäisi vähitellen päästä eroon, mutta tämä vieroitus saa nyt vielä odottaa, jotta Alva ehtii kunnolla tottua uuteen perheenjäseneen, ilman suuria muutoksia.

3 tavua

Mä tai joku muu on tainnut sanoa Alvalle useamman kerran "upsista", koska Alvan ensimmäinen kolme tavuinen sana on "uppista". Alva sanoo tätä sanaa samalla kun hän leikisti kaatuu lattialle. Uppista vain ja Alva makoilee lattialla.

Nuoralla tanssija

Eilen vauvalla oli neuvola. Menimme tällä kertaa neuvolaan itse, eikä neuvolan täti tullut enää kotiin. Paikalla oli tällä kertaa sijainen, jota en olekaan ennen nähnyt. Nuori nainen. Ihan ok.

Vauva oli taas saanut painoa ihan mukavasti. Nyt paino oli 4280g eli viikossa oli tullut 220g. Kuulemma tavoitteena on, että vauvan paino nousee 20-30g vuorokaudessa, joten ihan hyvin tuo meillä täyttyi. Pituuttakin oli tullut syntymämittauksesta lähes 3 cm, joten hyvin kuulemma kasvaa. Refleksit katsottiin, ihoa arvioitiin ja kuuloa tuttkittiin. Ihan hyvin läpäistiin nämäkin testit. Ensi viikolle pyysin uuden punnitusajan, jotta epäilykset eivät vaivaisi mieltä.

Illalla tosin epäilykset palasivat taas mieleen, kun vauva vain imi ja imi tuntitolkulla. Mikään ei tuntunut riittävän, ja varsinaisia nielaisuääniä ei enää juurikaan kuulunut. Rinnat olivat jo ihan kipeät ja vauva vain keikkuu hereillä. Annoin sitten pullosta lähes 50 ml ja jatkoin taas imetystä. Kun taas olin imettänyt yli tunnin verran (pieniä taukoja välillä) annoin pullosta uudelleen. Sitten vauva nukahtikin siinä yhdentoista jälkeen, oltuaan hereillä ja rinnalla kuudesta alkaen.

Yöllä heräilin pari kertaa. Alva vaati tuttia siinä yhden ja neljän aikaan, mutta vauva vain posotti unta. Lopulta hän heräsi syömään vasta siinä kuuden pintaan ja jatkoi nukkumista vielä pari tuntia, kunnes alkoi tyhjentämään toista rintaa. Rinnat olivatkin jo tietenkin ihan pinkeät, mutta jo ensimmäisellä imetyksellä pinkeys hävisi.

Nyt olo on taas ristiriitainen. Toisaalta aamulla todistettiin, että maitoa tulee riittävästi, mutta sitten kuitenkin tuntuu, että sitä ei liikoja sitten kuitenkaan tule. Epäilykset hiertävät, vaikka toisaalta tiedänkin, että vauvat juovat kyllä jos niille tarjotaan, vaikkeivät välttämättä sitä tarvitsisikaan. Mulla oli jo ihan luotto näihin rintoihin, mutta nyt se luotto pitää rakentaa taas uudelleen. Yöimetyksetkin taas jäivät, joten maidon määrä ei varmaan ole lisääntymässä, vaikka nukkuminen tekikin itselle hyvää. Imetys on kuin nuoralla tanssimista. Ja mä tipahdin siltä nuoralta. Taas.