Vieras paikka

Perjantaina käytiin mummia ja pappaa moikkaamassa mökillä. Nyt ekaa kertaa Alva tuntui vähän oudoksuvan vierasta paikkaa. Ei tietenkään tunnistanut paikkaa, vaikka onkin siellä aikaisemmin ollut ja joskus jopa yötä. Ruoka ei maistunut, kun oli niin paljon katsottavaa. Ruokailupaikkana ei ollut oma tuttu sohva, vaan ihan vieras sohva ja se vähän arvellutti. Päikkäreille sentään Alva nukahti helposti, mutta meillä olikin omat vaunut mukana. Päikkäreiden pituudesta meillä ei ole ihan selvyyttä, koska Alva oli herännyt omia aikojaan ja heilutteli vaunuissa tyytyväisenä käsiään ja jalkojaan. Yleensä Alvan heräämisen kyllä huomaa, mutta nyt vauva viihtyi hereilläkin ollessa vaunuissaan.

Kaupunkiasuntokin vaikutti vieraalta. Viimeksi siellä oltiin yötä noin kaksi viikkoa sitten, joten Alvan muisti ei taida vielä riittää niin kaukaisiin asioihin. Ruoka ei nytkään oikein vieraassa paikassa maistunut ja vähän yöunen hakemisessa oli hämmentynyttä tunnelmaa. Toinen päivä menikin jo paremmin ja Alva vaikutti jo kokeneemmalta matkailijalta. Kierreltiin paljon kauppoja ja Alva istuskeli välillä autokaukalossa ja lepäili vaunuissa.

Aikaisemmin en ole huomannut, että Alva jotenkin vierastaisi mitään paikkaa tai ketään henkilöä. Ehkä vielä ei vieras syli juurikaan arvelluttanut, mutta paikanvaihdoksen hän selvästi havaitsi. Kotia ei taida tällä hetkellä voittaa mikään ja varmaan nyt pitänee taas useampi päivä viettää kotosalla, jotta elämä palautuu arkisiin uomiinsa.