perjantai 6. marraskuuta 2009

Karhupuhetta

Olimme tiistaina Alvan kanssa neuvolan järjestämässä äiti-lapsi -ryhmässä ja siellä jaettiin ohjeita unikoulusta. Jos siis on ongelmia nukuttamisessa tai yönukkumisessa, niin siinä oli ohjeita mitä voisi kokeilla. Luin paperit läpi ja ihan pätevältä vaikutti. Meillä ei tosin ole ollut varsinaisesti uniongelmia. Mitä nyt Alva heräilee syömään liian usein, mutta nukahtaa sitten helposti.

Tai siis näin ajattelin silloin tiistaina. Nyt tuota ohjetta on kahlattu läpi todella tiiviisti parin päivän ajan. Meille on nimittäin tullut vierailulle karhu, joka karjuu sängyssä silloin kun siellä pitäisi nukkua. Toivottavasti nimenomaan vierailulle, eikä asumaan.

Eilen vietiin Alva nukkumaan ysiltä, kuten aina ennenkin. Aluksi sängyssä oltiin ihan positiivisella asenteella. Pyörittiin, harjoiteltiin konttausasentoa ja siinä keinumista, potkittiin ja muuta tavallista venkoilua. Tässä vaiheessa aina välillä istuin sängyn vieressä, mutta välillä poistuin siitä alakertaan. Aika pian pieni huutelu kuitekin alkoi voimistua ja kohta Alva huusi jo täyttä kurkkua. Yritin antaa tuttia ja maitoa, kääntää häntä selälleen, laittaa peittoa päälle, silittää selästä, pitää kättä ristiselällä, mutta mikään ei auttanut huuto vain jatkui. Välillä nostin hänet syliin ja siinä hän hiljeni, jatkaakseen sitten uusin voimin, kun laskin hänet takaisin sänkyyn. Lopulta hän nukahti kymmenen aikaan varmaan ihan lopen uupuneena juoden maitoa. Ei ihan ohjeen mukaista, mutta ainakin se tehosi tällä kerralla. Yhdentoista aikaan Alva jotain huuteli, mutta ei varsinaisesti herännyt tai sitten nukahti itsekseen. Yhden aikaan hän heräsi ja huusi. Annoin maitoa ja tähän hän nukahti, tosin maitoa ei tainnut mennä juuri 10 ml enempää. Viideltä maistui desin verran ja aamulla seiskan aikaan alkoi ääntely, mutta varsinaisesti Alva heräsi vasta siinä kasin aikaan. Ihan tavallinen yö siis.

Tänään yritin nukuttaa häntä päikkäreille omaan sänkyyn ja samanlainen huutelu siitä taas alkoi. Nukahti kuitenkin aika nopeasti, mutta heräsi jo puolen tunnin päästä. Täytynee jatkaa päiväunitreenailuja omassa sängyssä jatkossakin, tosin nyt hän nukkuu taas meidän sängyssä ja nukahtaminen oli helpompaa.

Oliskohan hampaitu tulossa, alkavaa flunssaa, silmätulehdus harmittaa, liikkuminen tuo haastetta nukahtamiseen vai onko tämä jotain muuta tai vain vaihe...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti