Kontataan

Alva oppi tänään konttamaan. Keittiön oven pielessä oli ruokakassi houkuttelevasti esillä. Alva kohdisti siihen tiukan katseen ja lähti päättäväisesti sitä kohden. Alkuasento oli hyvin hallussa, mutta sitten käsien ja jalkojen työskentely oli varsin hatarannäköistä, mutta konttauksen alkeet oli hallussa. Vaappuvasti Alva sitten eteni sen puoli metriä, joka hänellä oli kassiin matkaa ja pienessä hetkessä hän oli päässyt niin lähelle kassia, että käsi ulottui siihen. Taisi olla todella hyvä tunne, kun oli itse päässyt eteenpäin.

Myöhemmin sitten konttausta treenattiin vielä olohuoneen matolla ja siinä edettiin useampia kertoja noin puolen metrin matka. Horjuvasti ehkä, mutta selvästi kuitenkin kontaten. Ei ollut sitten ryömiminen meidän Alvan juttu, kun heti piti alkaa vain konttaamaan.

Nyt onkin sitten meidän vanhempien aika alkaa inventoimaan meidän kodin vaara paikkoja. Käsityökori ylös, kuuman uunin ympärille jokin este, portaisiin portti ja varmaan useita pienempiä vaaran paikkoja tulee eteen. Eipä parane enää mitään jättää Alvan hollille.

Ja Elämä Avartuu...