keskiviikko 9. joulukuuta 2009

Minusta tulee isona...

hammaslääkäri. Se on ehdottomasti Alvan suosikkiammatti. Jokaisen suuta on kiva vääntää auki ja tutkia hampaita. Sormet työnnetään suuhun, yritetään metsästää kieltä, ottaa kiinni ja vetää hampaita pois ja viimeisenä, jos muut ei onnistu, työnnetään terävät kynnet kielen alle tai raavitaan ikeniä.

parturi-kampaaja. Saksia Alva ei vielä osaa käyttää, mutta hiuksethan lyhenee vetämälläkin. Alva ei voi vastustaa kiusausta vähän vetää hiuksista, jos ne erehtyvät tulemaan näppituntumaan. Veto on jo sen verran kova, että hiuksia lähtee ihan tukoittain tai sitten hän yrittää tehdä muillekin samaa kampausta kuin hänellä itsellä on. Kalju rules!

ihotautilääkäri. Äidin iholla olevia luomia on jännittävä raapia ja yrittää kiskoa irti.

nokikolari. "Uunin piippuun katoaa. Yhä ylös yrittää, katolle hän kiipeää." Uuni on vastustamaton ja varsinkin lattian rajassa oleva pellin kahvaa on pakko päästä vähän hiplaamaan, vaikka äiti yrittääkin olla kärppänä kieltämässä ja siirtämässä Alva turvallisemmille vesille. Tällä hetkellä kaikki ylöspäin yrittäminen on myös mieleen, vaikka siis seisomaan ei onneksi vielä ole hinku.

siivooja. Kun Iskä imuroi ja pesee lattiaa, on Alva tiiviisti touhussa mukana. Imurin ääni ei säikytä, muuta kuin silloin kun Alva itse vahingossa onnistuu säätämään sitä imurista kovemmaksi tai hiljemmaksi. Lattiapesintä on kiva jahdata ja sitä pitäisi päästä vähän imemään, mutta onneksi Iskä on vielä vienyt pidemmän korren ja saanut pitää pesimen itsellään.

tutkimusmatkailija. Keittiön pöydän alle, sohvan taakse, eteisen kenkätelineelle, ulkoeteiseen jne. Koti on jänniä ja tutkimattomia paikkoja täynnä. Onneksi rappuset on saanut olla vielä rauhassa.

sanomalehden latoja. Sanomalehden artikkelit taitavat olla Alvasta väärässä järjestyksessä, sillä sanomalehti ei kauaa hänen käsissään vanhene, kun jo artikkelit on revitty irti sivusta ja levitelty pitkin lattia. Osa kosteita ja suurin osa tulossa kosteiksi, jos niitä ei vanhemmat ehdi ajoissa kerätä talteen. Muuten niitä saa olla kaivamassa Alvan kitalaesta.

Unikoulusta: Yöllä herättiin puoli yhdeltä, neljän pintaan ja seitsemän aikaan. Tutti suuhun ja se oli siinä. Herätysten määrässä ei siis radikaalia vähennystä, mutta enää ei sentään tarvi roikkua tuttipullon kanssa pinnasängyn laidalla varttitolkulla. Edistystä siis. Kunnes huomenna menee taas huonommin, kun nyt vähän kehaisin....

2 kommenttia:

  1. Ihania touhuja pienillä on.:)

    Onnea edistymisestä unikoulussa! Meilläkin pitäisi sellainen varmaan aloittaa, jos jostain sais siihen energiaa...

    VastaaPoista
  2. Kiitos onnitteluista! Eihän sillä unikoululla vielä olisi mikään kiire ollutkaan, mutta alkoi vain väsyttämään tuo maidon antaminen. Tsemppiä teidän "unikouluun", jos sellaisen joudutte aloittamaan.

    VastaaPoista