Unikoulua

Viime yönä Alva joi maitoa taas lähes koko vuorokausitarpeensa verran ja unet jäi aika katkonaisiksi. Tänä aamuna sitten vahvistui ajatus siitä, että tuttipullosta on vähitellen päästävä eroon. Alva on niin täysin oppinut nukahtamaan tuttipullo suussa, että jokaisen heräämisen jälkeen huudetaan tuttipulloa suuhun. Viime yönä kokeilin, että mitä tapahtuu kun maidon sijasta annankin vettä. Maistuukohan se ollenkaan... ja maistuihan se lähes koko pullollinen juotiin, mutta herääminen oli jo tainnut niin totaalisesti tapahtua, että juominen oli katkonaista ja lopulta uni tuli äidin kainalossa.

Yösyömisiä on nyt vakiintuneesti ollut 3-4 kertaa ja mitään vähenemisen merkkejä ei ole näköpiirissä. Ihan vauvana Alva oli kuukauden (kesä-heinäkuu) syömättä öisin, mutta sitten se jostakin syystä alkoi uudelleen. Ja huonompaan suuntaan ollaan menty. Tuskin se on enää mitään ruuan tarvetta, vaan ihan vain tottumus. Jatkossa olisi siis tarkoituksena aloittaa unikoulu. Ensin ajattelin aloittaa kevyesti ja tarjota yöllä heräävälle vauvalle vettä. Keitän veden varmuuden vuoksi ja laitan sitä desin verran kolmeen tuttipulloon. Toivottavasti ihan se kaikki ei mene, mutta lisää en ainakaan aio - päivällä on hyvä uhota - antaa. Samalla toivon tämän auttavan siihen, että aamupala alkaisi taas maistua. Nyt on puuro ollut ihan pannassa ja aamulla ei tietenkään ole minkään maailman nälkä. Menee nukkumaan lähes ilman syömistä ja jos käy niin kuin eilenkin, että nukkuu kolmen tunnin päikkärit, niin ensimmäinen kunnon ruoka on vasta siinä kolmen nurkilla ja se on ihan liian myöhään. Sentään kolme kunnon ruokaa pitäisi syödä.

Jos tämä vesilinja ei vähennä tuttipullon tarvetta ensi viikon alkuun mennessä, kuten luulen käyvän, niin sitten ensi viikolla alkaa kova koulu. Tuttipulloa ei tule ja tarjolla on vain tassuttelua (joka tosin on iltaisinkin toiminut varsin kehnosti). Mies jää tuolloin isyyskuukaudelle, joten hän auttaa vuorostaan yösyötöissä. Tassuttelun ongelmana on meillä ollut se, että pääsääntöisesti Alva nukahtaa selälleen, jolloin käden pitäminen selän päällä ei tule kysymykseenkään. Joskus hän kyllä hakee unta vatsallaan, mutta tällöin hän heiluu kontallaan ja nousee ylös pinnasängyn reunalle roikkumaan, että käsi ei siinä selässä paljon vaikuta. Käsi liikkuu koko ajan kun Alva sängyssä möngertää. Täytynee yrittää pitää kättä vähän raskaammin paikallaan, mutta se ei oikein multa onnistu.

Nyt parina iltana olen ottanut uuden tyylin myös nukutukseen. En enää istu sängyn vieressä, vaan luen lehteä omassa sängyssä ihan pinnasängyn lähellä. Eilen illalla Alva jopa nukahti itsenäisesti siten, ettei edes viime hetkellä kaivannut minua viereen istumaan. Oliko onnenkantamoinen vai jotain muuta, selvinnee lähipäivinä. Tietenkin voisihan sitä lähteä kokonaan pois huoneesta, mutta taidetaan edetä askel kerrallaan.

Oon ostanut tuttipulloon pari nokkamukipäätä. Voisikohan tuttipullon korvata kokonaan jo nokkamukilla? Onkohan vauvalla vielä imemisen tarvetta. Alvalla tämä tarve ei ole koskaan tainnut olla kovin vahva, kun rinnan imeminen ei onnistunut, tutti ei kelpaa eikä peukkukaan ole mitenkään lyönyt itseään läpi. No ehkä pysytään vielä jonkin aikaa tuttipullossa ja harjoittellaan vain tuota nokkamukin käyttöä. Vesilasista juominenkin tosin onnistuu aika mukavasti.