Yllättävän helposti Alva tottui siihen, ettei maitoa enää yöllä juodakaan. Vain ensimmäisenä yönä oli kunnon protestointia, mutta se hiipui aika nopeasti. Toisaalta nyt lohtuna oli tutti, joka aikaisemmin ei ollut minkään arvoinen. Nyt nukahtamiseen tarvitaan tuttia ja sitä pitääkin käydä öisin laittamassa. Tutista en nyt kuitenkaan vielä ala vierottamaan, vaan Alva saa nyt rauhassa syödä tuttia, jos se hänelle vain maistuu. Öisin saa siis jatkossakin nousta laittamaan tuttia suuhun, mutta se on sentään melko äkkiä tehty.
Unikoulun voi kuitenkin katsoa onnistuneen, koska kyllä nyt yöt menevät paremmin kuin ennen tätä unikoulua. Paluusta entiseen en unelmoi, vaan katse kohti tulevaa.
*click*
*click*

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti