Potkuttaja

Oltiin tänään Alvan kanssa Myllyssä. Mummi tuli sinne meidän seuraksi. Äidille löydettiin mustat äitiyshousut ja Alvalle vaikka mitä. H&M:stä mukaan lähti kolme perusbodia ja kahdet ihanat farkut. Junnumestasta Tutan hamepusero ja housut, yksi body ja t-paita. Ihania kaikki.

Kun tultiin kotiin ja annoin Alvalle maitoa, tunsin ensimmäisen kerran, kun vauva potkutteli vatsassa. Potkuja tuntui ainakin neljä kertaa. Siellä se pieni potkuttaja on. Ihanaa sekin. Taisi antaa merkin, että hänkin piti niistä EasyWalkerin duoista, joita oltiin Baby1:ssä katsastamassa.

Kävelytaito hanskassa

Tänään on taas Alva kehittynyt suurin askelin. Tai pienin. Kävelytaito alkaa nyt olla hanskassa. 12 askelta taitaa olla tämän hetken ennätys ja lisää tullee päivä päivältä. Vielä tosin vallitseva liikkumismuoto on konttaaminen. Sillä pääsee paljon varmemmin, nopeammin ja ilman suurta keskittymistä. Kävely on vain hetkellinen hauskuutus. Askeleet ovat haparoivia, pieniä ja kovin suurta matkaa ei kävelten vielä päästä. Ehkä noin metrin verran kuitenkin. Tosin joka kerta ei mitään ennätysmatkoja kävellä, vaan useimmiten matka tyssää jo parin kolmen askeleen jälkeen, mutta välillä keskittyminen ei herpaannu ja tällöin päästäänkin jo ennätyslukemiin.

Matkarattaat ja sisarusrattaat

Olen ajatellut hankkia Alvalle tässä kevään kuluessa matkarattaat. Niiden kanssa olisi paljon helpompi liikkua autolla ja kaupoilla, kun meidän Brion yhdistelmävaunuilla. Ne on jotenkin niin isot ja kömpelöt. Niitä ostettaessa en kunnolla saanut niitä kasattua kokoon, kun vatsa otti työntökahvaan kiinni ja oletettavasti tämä tilanne on taas piakkoin edessä. Eli siis matkarattaiden hankintaan.

Ajatuksena oli aluksi, että kunhan on jotkut ja mielellään melko halvat, kun ei tiedä, onko niille sitten kesän jälkeen juurikaan käyttöä, kun sisarusrattaat on kuitenkin hankittava. Nyt kun olen noita rattaita netistä surffaillut, niin nälkä on kasvanut. Ei sittenkään ehkä niitä kaikkein halvimpia. Ovat kuitenkin huonot ja sisarusrattaiden käyttöiän päätyttyä, niille varmaan löytyy vielä käyttöä, kun Alva ei enää tarvitse rattaita, mutta pienempi vielä tarvitsee.

Toisaalta ne voisivat olla sellaiset, joihin saisi kiinni turvakaukalon. Jos on välillä liikkeellä vain vauvan kanssa, niin silloin on turha olla noita sisarusrattaita mukana, vaan sellaiset rattaat, joihin turvakaukalon saisi näppärästi kiinni. Kuinkahan usein sitä olen liikkeellä pelkästään vauvan kanssa. Ehkä vain joitakin kauppareissuja, jolloin rattaat ostoskärryjen kanssa ei ole ehkä se mielyttävin yhdistelmä. Mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Ainakin sisarusrattaat voisivat olla sellaiset, että niihin menee turvakaukalo. Sisarusrattaisiin pitäisi hankkia vielä vaunukoppa ja molempien selkänojien pitäisi mennä makuuasentoon asti. Neljä pyörää on myös vaatimuksena, koska kolmipyöräset vaikuttavat vähän kikkeriltä. Mua ei myöskään miellytä vaunut, joissa lapset ovat peräkkäin. Vierekkäin vaikuttaa paljon mukavammalta, toisaalta ovista ei varmaan kovin helposti pääse, joten se taas rajoittaa liikkumista aika tavalla. Hissiin mahtuvista ei varmaan voi edes haaveilla.

Mitä tässä sitten jää jäljelle...

Briossa on ihan hooponnäköinen kuomu sisarusrattaissa. Ei kiitos!

Cadenaa vähän alunperin mietin, mutta turvakaukalon saa sitten unohtaa, niin sisarusrattaissa, kun matkarattaissakin.

Bugaboon matkarattaat vaikuttaa aika pieniltä ja oudonnäköisiltä. Onkohan näistä ollenkaan sisarusrattaita.

Britaxin matkarattaihin saisi kaukalon, mutta meneeköhän mihinkään sisarusrattaisiin Britaxin kaukalo. Britaxin sisarusrattaat kun ovat mallia - päällekäin.

Phil ja teds kuulostaakin jo siltä, että ei niissä vierekkäin istuta, kuten ei istutakaan. Onkohan tämä merkki kehittänyt tuon päällekäin muodin.

Baby Joggerin sisarusrattaat näyttävät ihan ok:lle, mutta ei mainintaa turvakaukalosta.

Teutonian sisarusrattaat eivät myöskään mielytä silmää.

EasyWalkerit taitavat olla ainoat, jotka täyttäisivät mun kriteerit, mutta hintaa näissä on jonkin verran. Sisarusrattaat noin 700€, matkarattaat 570€ ja turvakaukalo noin 130€. Cadenat olisi vain 500€ (400€ ja 100€) eli EasyWalkerin matkarattaiden verran ja alennuksiakin voisi tulla. Toisaalta päälle tulisi kummassakin vielä koppa ja ehkä makuupussi, sadesuoja jne. Mahtaakohan ajatus siitä, että kerrankin voisi päästä vähän halvemmalla, kantaa kovin kauaa...

Bodenin tilaus saapunut

Viime viikon lopulla (oisko ollut torstai) iski nettishoppailuvimma ja tilaus Bodenille lähti saman tien. Syksyllä tilasin Bodenilta ensimmäisen kerran ja silloin mielytti niin vaatteet kuin nopea toimistus ja palvelu muutenkin. Nyt päätin tilata Alvalle vähän kevät- ja kesävaatetta.

Löysin Eeviskäisen elämää -nimisestä blogista alekoodin Bodenille ja niin sain tilauksesta 15 % alennusta. Postikulut olivat 6 euroa. Toimitus oli todella nopeeta, koska postilaatikosta tänään löysin jo paketin ja sen sisällä kaikki tilaamani vaatteet. Viimeksi tilasin kokoa 6-12 kk ja koska ainakin bodyt ovat olleet jo kauan vintillä liian pienenä, valitsin nyt koon 18-24 kk. Alva on siis 76 cm ja mallia hoikahko.


Tässä tämä kaikkein ihastuttavin hamonen. Kokeilin sitä jo Alvalle ylle ja vielä oli vähän kasvuvaraa. Helma ylsi aikapaljon alle polvien, joten konttailua se aavistuksen hidasti. Toivottavasti kävely on kuitenkin jo kesällä se valitseva eteenpäin menon muoto, joten silloin tämä on aika passeli. Alla vielä kuva siitä, miten paljon kokoeroa tällä hameella on tuohon syksyllä tilaamaani.

Toi syksyllä tilaamani mekko on vieläkin ihan todella ihana. Pieneksi vain on jo jäänyt ja käyttökin jäi vähän liian vähälle. En jotenkin osannut pukea sitä Alvalle päälle, kun säästin sitä juhliin. Juhlia oli kuitenkin liian vähän. Pitänee yrittää käyttää tätä uutta hametta vähän useammin.

Sitten ostoskoriin napsutin tällaiset mansikkahaalarit. Ei vielä kokeiltu Alvalle näitä, mutta ihan hyviltä vaikuttivat.

Housut vaikuttivat aavistuksen kireiltä vyötäröstä. Toisaalta meillä käytetään lähes yksinomaan Lindexin veloureita, joten kaipa kaikki housut niiden rinnalla tuntuvat kireiltä. Ne kun venyvät ja vanuvat vaikka mihin, eivätkä varmasti kierrä tai hierrä. Kokeilin näitä Alvan päälle ja ei tuo vyötärö nyt niin tiukka ollut, ettäkö nämä jäisi käyttämättä. Pituus oli lähes sopiva nyt, joten kesällä varmaan ihan passeli.

Sitten vielä viimeisenä tällainen kesäinen mekkosetti. Vähän näyttää liiaksi Marimekolta ollakseen ihan ehdoton suosikki, mutta jos vain vähänkin tulisi lämmin kesä, niin tällä on varmaan ihana viilettää ulkona.

Nextillekin olisi tarkoitus laittaa tilausta menemään, mutta en muista sinne tunnussanaani ja vaikka kuinka yritän painaa "tunnussana hävinnyt" -näppäintä ja tilata uutta tunnussanaa, niin mitään viestiä ei kuulu. Jo parina päivänä olen sitä yrittänyt, joten tarvinee tehdä uudet tunnukset. Harmi.

Leikkien

Mikä onkaan mukavampaa kuin pukea vaatteet itse päälle. Varsinainen onnistumisprosentti on Alvalla tässä touhussa vielä aika alhainen, ellei peräti 0, mutta yritystä on. Kaikki vaatteet, lelut, johdot, pyyhkeet, lakanat jne on pakko yrittää pukea päälle tai pikemminkin laittaa pään päälle. Sieltä ne usein tipahtvat niskan kautta lattialle tai jäävät roikkumaan jotenkin. Kontatessa Alvalla voikin olla niskassa roikkumassa mitä milloinkin.

Pallot ovat pitkään jo olleet in. Niitä on kiva heiluttaa, pyörittää menemään ja heittää. Samaa tosin tehdään lähes kaikille leluille, mutta pallolla se taitaa olla mukavinta. Pehmolelut vaikuttavat olevan myös kiinnostavia. Niille tehdään lähes kuten palloillekin, mutta lisäksi tulevat halaaminen ja pusut. Pusun jälkeen pehmolelun saakin lähes laittaa kuivumaan ennen seuraavaa pusua. Serkkupojan krokotiili sai viikonloppuna oikean megapusun ja serkku ihmettelikin, että mitä ihmettä tässä krokotiilissa on. Taisi mennä pesuun.

Taaperokärry on vieläkin tarpeellinen. Sen perässä Alva jaksaa yhä vain käpytellä. Tosin parasta on, jos itse pääsee kyytiin ja Iskä vetää kärryä. Sitä leikkiä ei saisi lopettaa ollenkaan. Myös erilaiset roikotukset, kuperkeikat, heitot ja muu pyörittely saavat aikaiseksi suuren hymyn. Äidin voimat eivät noihin enää hyvin riitä, joten Iskän harteille ovat jääneet.

Keittiön kaapin ja laatikoiden sekä kassien tyhjennyt hoituu jo lähes rutiinilla. Taitaa Alva viihtyä paremmin, kun kaikki tavarat ovat laittialla vain käden mitan päässä. Onneksi ihan kaikkia laatikoita Alva ei keittiössä saa auki, joten vain "omat" laatikot käydään tyhjentämässä. Jos keittiön penkille on kerääntynyt tavaraa, käy Alva repimässä myös ne lattialle. Ehkä vielä pään yli vedettynä.

10 kk neuvola

Oltiin aamupäivällä Alvan kanssa neuvolassa. Oltiin vähän myöhässä, kun auto jumahti kiinni lumeen, mutta riuska äiti sai auton hangesta lapiopelillä, kun ensin oli soittanut kiukkupuhelun miehelle.

Alkuun Alva istuskeli vähän varautuneen oloisesti sylissä. Kerron neuvolan tädille, että ruoka on maistunut viime aikoina todella huonosti. Tänään aamupuuroa ei syöty edes lusikallista, eikä se oikeastaan edes yllättänyt mua. Eipä sitä viime aikoina montaa lusikallista ole mennyt. Lounaaksi ja päivälliseksi syödään pienet pilttipurkit ruokaa ja välipalaksi pieni purkki herkkusosetta. Iltasella taas syljeskellään puuroa. Onneksi maito sentään maistuu.

Pituutta oli taas viime kerrasta kasvettu ihan oman käyränsä mukaisesti eli 1,5 cm. Punnitus sitten todistikin sen, että ruoka ei ole juuri maistunut. Painoa oli tullut viime kerrasta ruhtinaaliset 30 g. Eli taitaa Alvalla olla laihis päällä. Pään ympärys oli onneksi taas kasvanut pari senttiä, joten sillä tiellä ollaan nyt kohdassa 47 cm.

Eipä siinä paljoa muuta puheltu. Ruokailussa kannattanee antaa nyt mikä ikinä vain maistuu. No eipä juuri mikään ole maistunut, mutta ehkä vähitellen alkaa tulla taas nälkä ja ruoka alkaa maistumaan. Kaurapuuroa ei meillä taideta enää keitellä, vaan yritetään jotain muuta. Ehkä mannapuuro voisi maistua...

Tervetuloa maaliskuu

Nyt toivottavasti on vihdoinkin talven selkä taittunut ja päivät alkavat lämmetä vähitellen. Helmikuu on ollut tylsä kuukausi siinä suhteessa, että lunta ja pakkasta on riittänyt yli oman tarpeen. Sisällä on saatu olla ihan riittämiin ja ulkopäikkärit ovat olleet harvinaisuus. Toivottavasti nyt siis aurinko jo alkaa päivisin pitämään pakkasta vähän kurissa.

Helmikuun uusi taita on tuetta seisominen. Se onnistuu jo todella hyvin. Usein vaikuttaa siltä, että siinä voisi seistä jo ihan ilman vaikeuksia loputtomiin, mutta toisinaan peppu painaa sen verran, että alas mukasahdetaan. Seisominen on vieläkin Alvasta ihan älyttömän hauskaa. Alva ihan innossa nauraa ja varmistaa sen, että joku on häntä ihailemassa ja kehumassa. Ei taida seisominen ilman yleisöä olla ollenkaan niin mukavaa.

Ensimmäiset askeleet on myös nyt otettu ja tässä kuussa se taito varmaan vahvistuu. Vielä askeleet ovat hyvin haparoivia, mutta ihan tarkoituksella otettuja kuitenkin. Taaperokärryllä kävely on vieläkin ihan mukavaa, mutta parasta on, kun Iskä vetää kärryjä ja Alva saa itse seistä kyydissä. Tämän riemun kun aloittaa, niin siinä menee koko ilta, koska lopettaminen saa aikaan pahan huudon. Lisää, lisää, lisää, huutelee Alva.

Kun kymmenkuukautta tuli tässä päivänä muutamana täyteen, ollaan sen jälkeen maisteltu vähän viiliä (kerran, ei hyvää, kun en laittanut herkkusosetta joukkoon), rasvatonta maustamatonta jogurttia (kerran ja kohtalo kuten viilillä) sekä Bulgaria jugurttia (pari kolme kertaa kokeiltu ja puoli purkkia menee yhdessä herkkusoseen kanssa. Vähän on kylmää ja se puistattaa, joten pitäisi muistaa ottaa se vähän ennen syömistä lämpeämään keittiön pöydälle.) Myös rahkaa, raejuustoa, kermaviiliä, jätskiä ja pehmistä on jo kokeiltu. Tosin pienen pieniä annoksia.

Tänään muuten paikansin Alvan alaleuasta viidennen hampaan.