Neuvolassa (1v ja 2kk sekä rv 36+4)

Tänään aamupäivällä suunnattiin koko perhe neuvolaan. Iskä lähti mukaan pitämään Alvalle seuraa siksi aikaa, kun äiti itse on neuvolassa ja pääsipä Iskäkin välillä mukaan neuvolaan.

Minut tarkastettiin siis ensin. Painoa oli tullut ja turvotustakin on. Verenpaine ok, sydänäänet kuului jne. Ei siis mitään erityistä tai edes raportoitavaa. Iskä ja Alva tulivat tutkimushuoneeseen kuuntelemaan sydänääniä ja siellähän se vauvan sydän pompotteli 153 lyönnin minuutti vauhdilla. Pappalla sydän lyö vain reilu 40 kertaa minuutissa, mulla lähes 90 kertaa, mutta vauvan sydän se vasta työtä tekee.

Alva sai tällä neuvolakerralla piikin. Kuulemma tästä voi nousta tuossa viikon puolentoista sisällä kuumetta. Täytynee siis yrittää muistaa tarkkailla Alvan oloa sitten tuossa reilun viikon päästä. Tosin mä olen ehkä mitannut Alvan kuumeen vain kerran tai kaksi, joten en oikein edes tiedä, mikä se normaali lämpö hänellä on. Olen jotenkin ajatellut, että turhaa sitä lämpöä on mitata, jos vauva vaikuttaa hyvävoimaiselta mahdollisesta flunssasta tai muusta taudista huolimatta. Ajatuksena on mitata lämpö vain, jos lämmönnousulle on jotakin viitteitä. Voin siis sanoa, että Alvalle ei vielä ole ollut kertaakaan kuumetta tai sitten tämä äiti vain ei ole sitä huomannut...

Mittaus meni ihan mallikkaasti. Taas oli pari senttiä tullut pituutta lisää. Kuulemma ihan tasaisesti on Alva kasvanut ja nyt siis mennään sentti per kuukausi tahdilla. Vaatekoko 80 on ollut käytössä jo pienen iäisyyden ja kokoa 86 käytetään varmaan lähes vuoden loppuun asti, jollei jopa kauemmin. Harmi, sillä uusia voisi jo taas ostella :) Painokäyrä ei enää ollut mitenkään erityisen laskusuunnassa, ei ehkä ihan vielä vaakasuorassa, mutta jo hyvää vauhtia siihen menossa. Pitänee äidin vain luottaa siihen, että kyllä se sitten syö, kun nälkä on. Ollaan nyt vähän alettu napostelemaan syömistä varsinaisten ruokailujen välissäkin, mikä näyttää vaikuttaneen tuohon vaakaan. Olen ajatellut, että koska Alva ei kerralla paljoa syö, niin syököön sitten vähän useammin. Nektariinit ja mansikat ovat muuten tosi herkkua.

Neuvolassa kyseltiin myös Alvan puheesta, palikkatornien rakentamisesta, pottailusta, tutin ja tuttipullon käytöstä, yöheräilystä jne. Ei näistä mitään erityistä vielä puhuttu, mutta kerroin, että puhetta ja sanoja on alkanut tulla, palikkatorni ei oikein vielä synny, muuten kuin hyvin satunnaisesti, potan tunnistaa, mutta ei siinä juuri viihdy, tutti sekä tuttipullo ovat käytössä ja että yöllä herätään vähintään kerran. Kun ei mitään poikkipuolista sanaa tullut, niin luulen, että tilanne on ihan mallillaan täällä meillä. Toivottavasti.

Seuraava neuvola Alvalla onkin vasta 1,5 vuotiaana, mutta mähän siellä ravaan jatkossakin. Mun seuraava aika olisi ollut jo ensi viikolla, mutta koska mulla on silloin aika sairaalaan synnytystapa-arvioon, niin jätettiin ensi viikon käynti väliin ja palataan asiaan parin viikon päästä. 

Äidin apulainen

Alvasta on vähitellen alkanut kehittyä äidin pieni apulainen. Hän haluaa tuoda ja viedä tavaroita, antaa niitä muille, laittaa roskiin jne. Nyt vaipan vaihdon yhteydessä Alva kiikuttaa oman vaippansa iloisesti roskiin. Tosin vaipan roskikseen pudottaminen voi kestää hyvän tovin, kun ensin täytyy roskista kurkkailla ja olla laittavinaan vaippaa roskiin, mutta vetää se sitten sieltä kuitenkin pois. Tähän kun vielä saisi pyytää terästystä ja nopeutta.

Viime viikolla Pappa söi olohuoneen sohvalla herneitä. Itse istuin olohuoneen toisella laidalla olevassa nojatuolissa ja Alva kiikutti minulle herneitä Pappalta. Ja vei vielä tyhjät palot takaisin kävelessään Pappalle. Eilen Alva kerjäsi Iskältä omenan palaa, kun tämä söi omenaa. Iskä tietenkin antoi ja niin Alva haukkasi palasta pienen haukun ja toi loput minulle suoraan suuhun. Ja sitten takaisin Iskälle pyytämään lisää omenaa ja taas se kiikutettiin äidin suuhun. Miten hyvä palvelu mulla onkaan!

Alva on myös selvästi innostunut laittamaan tavaroita laatikkoon ja ottamaan niitä sieltä pois. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat topsitikut tai pumpulipuikot, millä nimellä niitä kutsutaankin. Sen laatikon Alva aina hakee kaapista ja kippaa sen lattialle ja laittaa puikkoja takaisin laatikkoon, vähän ehkä lelulaatikkoonkin, äidille muutama jne. Leikin lopuksi puikkoja on sitten joka paikassa ja äiti ne lopulta kerää, kunnes Alva ne taas levittää, useamman kerran päivässä tottakai.

Kenkiä tuodaan ja kannetaan eteisestä myös monta kertaa päivässä. Kun Alvasta on uloslähdön aika, tuo hän äidille kengät valmiiksi ja komentaa laittamaan ne jalkaan. Omat kenkänsä hän on jo tuonut aikaisemmin ja tepsuttelee usein sisälläkin kengät jalassa. (Kävin muuten ihastelemassa Turussa KipinKapin lasten kenkäkaupassa kenkiä, mutta vielä en ostanut. Toivottavasti syksyllä löytyy sieltä jotkin täydelliset Alvalle.)

Näyteikkunashoppailua

Näistä tänään Lindexillä kieltäydyin, vaikka tiukkaa teki. Puserot siis Alvalle ja lila hamesetti vauvalle. Muutakin ihanaa siellä olisi taas ollut, eikä tietenkään alennuksessa. Alvalla on jo ihan riittävästi vaatetta tällä hetkellä, joten enää ei tarvittaisi mitään uutta. Varastoonkaan en osaa ostaa, kun yleensä ihanuuksia tulee aina vastaan ja kun jokin vaate pyörii kauan kaapissa sen ihanuus jotenkin häviää, ennen kuin sitä ehtii edes ottamaan käyttöön.

Vauvalle ei vielä ole mitenkään liiaksi vaatetta, mutta koska kuitenkin on mahdollista, että tulija onkin poika, ei vaatetta viitsi mitenkään hamstratakaan. Viime vuonna kaveripiirissä oli lähes joka toinen raskaana, joille olisi voinut "väärän" sukupuolen vaatetta antaa, mutta nyt sopivia "uhreja" ei ole, joten pitänee odottaa varmistusta, ennen kuin ostaa koko vaatevaraston.

Mökkeilyä

Ollaan nyt oltu Alvan kanssa nauttimassa kesästä mökillä. Iskällä on vielä töitä, joten hän on joutunut istuskelemaan toimistolla, kun me ollaan päästy nauttimaan kauniista ilmoista. Ollaan syöty mansikoita ja herneitä, grillailtu, saunottu, uitu, keinuttu, tutkittu pihamaata, kasveja, kerätty pikkukiviä ämpäriin, kiivetty sohville ja tuoleille, leikitty serkkupoikien kanssa, nukuttu päikkäreitä ja luettu naistenlehtiä. Siis ihanaa kesätekemistä.

Ps. Alva kokeili uimista ensimmäisen kerran juhannuksena, kun oltiin läheisellä järvellä uimassa ja saunomassa. Ihan rohkeasti hän käveli rantaviivaan ja kasteli jalkojaan. Iskä liu'utti häntä vesiliukumäessä ja mä kastoin Alvaa sylissä. Eilen oltiin Naantalin kylpylän uimarannalla ja siellä Alva leikki omia leikkejään rantavedessä, kun äiti seurusteli kavereiden kanssa ja silmäili samalla jälkikasvuaan.

Juhannusta!

Hyvää juhannusta siis kaikille!

Meillä juhannus mennee hyvin perinteiseen tyyliin. Ollaan lähes koko juhannus ihan vain kotosalla. Uidaan, saunotaan, grillataan, syödään hyvin, lepäillään, ajellaan autolla pitkin pitäjää, nautitaan toivottavasti hyvästä ilmasta jne. Sunnuntaina ehkä käydään iso-isovanhempien mökillä kääntymässä ja nähdään ehkä siinä samalla äidin kummitkin.

Shopping

Viime viikolla pähkin pitkään, että mitä sieltä Bodenilta tällä kertaa tilaisin. Aluksi keräsin ostoskoriin sellaiset vaatteet, jotka kiinnostivat ja sitten aloin karsia, kun budjetti ei ihan niihin kaikkiin riittänyt. Selvää oli, että jonkun hameen sieltä Alvalle taas tilaisin tai jopa kaksi. Mutta kun olin niitä vaatteita siinä aikani pyöritellyt, tippuivat hameet kokonaan ostoskorista ja muutenkin ostoskorin sisältö muuttui lähes kokonaan.

Käytän Alvalla vielä paljon bodeja, mutta vähitellen huomaan siirtyväni tavallisiin puseroihin ja paitoihin. Toki bodyjä käytän varmaan jatkossakin paljon, mutta vaihtelu tekee hyvää. Tilasinkin Alvalle pari uutta puseroa bodyrintamaa vastustamaan.

Viime syksynä tilasin Alvalle Bodenin sukkahousupaketin ja niitä kolmea sukkahousua käytettiin todella paljon. Ne oli varmaan jokainen käytössä viikottain ja siten myös pesukoneessa joka viikko. Hyvin kestivät koko talven. Nyt kun niitä katselin, niin onhan ne vähän nyppyyntyneet, mutta hyvin vielä menevät seuraavallekin käyttäjälle. Siten oli selvää, että tälläkin kertaa sukkikset tilataan. Sinertävä sävyiset tälläkin kertaa.

Talven varalle tilasin myös ihanan myssykän ja hansikkaat. Menevät hyvin Alvan talvihaalariin, joka toivottavasti menee vielä ensi talven.

Sitten otin tietoisen riskin ja uskon ja luotan ultran tulokseen, että tyttövauva meille on tulossa. Tilasin sitten vauvalle jo valmiiksi yhden haalarin ja yhden pusero-housut yhdistelmän. Olivat sen verran suloisia, että en voinut vastustaa.

Toivottavasti Bodenin laatu vakuuttaa tälläkin kertaa, eikä pettymyksiä tule. Vauvalle siis tilasin koossa 0-3 kk ja Alvalle otin koon 18-24 kk. Aika hyvin tuntuu ainakin meille noi koot osuvan ja kun nyt nämä vaatteet postitetaan vasta elokuussa, niin puolentoista vuoden rajapyykki alkaa silloin jo häämöttämään.

Yökylässä

Viime viikolla täyttyi "merkittävä" etappi Alvan elämässä. Hän oli nimittäin ensimmäistä kertaa yökylässä yksin ilman äitiä Mummin ja Pappan luona. Suuntasimme mökille viime keskiviikkona ja "harjoittelimme" kaksi yötä siellä nukkumista ja elämistä Mummin ja Pappan kanssa. Perjantaiksi suuntasimme Turkuun ja lauantaiaamuna Alva jäi yksin Mummin ja Pappan kanssa Turkuun, josta he lähtivät lähes heti mökille.

Lauantaiaamuna mä suuntasin kampaajalle ja Alva ja Iskä suorittivat yhdessä aamutoimia. Aamutointen jälkeen Iskä vei Alvan Mummilaan. Äiti ei siten ollut mukana, kun Alva sinne yksin jäi. Ehkä näin oli kaikille helpompaa, vaikka en usko, että hän olisi äidinkään perään jäänyt itkea tuhertamaan.

Päikkäreille Alva oli nukahtanut tavalliseen tapaan siinä yhden aikaan ja hän oli nukkunut lähes pari tuntia. Ruoka ei ollut juurikaan maistunut, mutta eipä se juuri maistu kotonakaan. Päivä oli ollut vähän sateinen, joten suurin osa ajasta oli kulunut sisätiloissa. Hyvin oli kuitenkin mennyt ja Alva ja Pappakin olivat jo kaverustuneet niin paljon, ettei Pappaakaan enää arasteltu. Vähän yhdeksän jälkeen tuli vanhemmille viesti, että Alva nukkuu jo. Me vanhemmat oltiin Helsingissä häissä.

Ajoimme häistä yöllä takaisin Turkuun ja aamulla soittelin mökille, että miten siellä oli aamu lähtenyt käyntiin. Hyvin oli lähtenyt ja yökin mennyt ihan rauhallisesti. Pari herätystä, mikä on normaalia kotonakin. Aamulla Alva oli herännyt jo kahdeksalta, joten unta kertyi ihan mukavat 11 tuntia. Pääsimme mökille siinä puolenpäivän aikaan. Iskä ehti omalla autollaan ensin, mutta olin itse ihan kannassa kiinni ja kuulin, miten Alva nauroi ääneen, kun hän näki Iskän. Vähitellen pakkailtin ja lähdettiin sitten ajamaan kotiin päin.

Yövierailun jälkeen Alva olisi varmaan kaivannut vähän enemmän huomiota meiltä vanhemmilta ja sylissä oloa, mutta koska meille tuli yövieraita Helsingistä, joutui Alva tyytymään vähän vähempään. Ihan parhaalla mahdollisella tuulella Alva ei siten vieraita vastaanottanut, mutta hyvin ilta mielestäni meni ja yökylään uskaltaudutaan jatkossakin. Uusi yökylävierailuaika onkin ehkä 24.7, kun vanhemmat suuntaavat Porin Jazzeille, jos ei olla synnärillä.