Arjen kulku

Tällä hetkellä meidän arkirytmi on tällainen.

Alva nukkuu omassa pinnasängyssään lähes koko yön, mutta usein aamuisin Iskä nostaa hänet meidän vanhempien väliin vielä hetkeksi jatkamaan uniaan. Vähintään kerran yössä Alva myös vaatii tuttia. Tällä hetkellä Iskä hoitaa tämän tutin annon, kun se käy häneltä näppärämmin. Mistähän johtuu, että mun nousemiseen menee useampi sekuntti aikaa enemmän kuin ennen...

Yleensä Alva ja myös me vanhemmat herätään siinä 8.45-10.15 välisenä aikana. Meillä nukutaan siis nautinnollisen pitkään ja se on ihanaa ainakin aamu-unisesta äidistä. Iskä nousee Alvan kanssa ensin ja mä jään vielä makoilemaan ja nauttimaan aamusta. Aamurutiineihin kuuluu vaipan vaihto, pepun pesu ja vaatetus. Sitten seuraa aamupala. Tässä vaiheessa mä liityn toimintaan mukaan. Meillä syödään aamiaista pitkän kaavan mukaan silloin, kun Iskä on kotona. Muuten mä söisin vain yhden jogurtin ja se olisi siinä sitten. Toisaalta Alvakin antaa meidän vanhempien syödä aamiaista kauemmin, kun ollaan molemmat paikalla. Jos mä olen vain yksin, niin sitten Alva roikkuu koko ajan minussa kiinni.

Aamiaisin jälkeen yleensä suunnataan pihalle. Eikä sinne menossa ole mitenkään kiirettä, mutta kyllä sinne sentään jossakin aikataulussa päästään. Iskä on enemmän pihaihminen, joten hän sinne kiiruhtaa nopeammin, ja usein Alva meneekin yhdessä Iskän kanssa ulos ja mä saan lepäillä omissa oloissani sisällä. Pari kertaa viikossa suunnataan kuitenkin kaupoille, joten varsinainen ulkoilu jää silloin vähän vähemmälle.

Jos olemme ihan vain kotosalla, niin pyrin tekemään Alvalle ruuan siinä kahdentoista tietämillä. Joskus menee lähemmäs yhtäkin. Melko pian ruuan jälkeen onkin sitten päikkäri aika. Tällä hetkellä olen laittanut Alvan omaan sänkyynsä odottelemaan ja etsimään unen tuloa ja seuraksi olen hänelle antanut sekä pupujussin, tutin että maitopullon. Uni tulee yleensä noin 30-50 minsan odottelun jälkeen, mutta nyt on vähän ollut rytmit sekaisin, joten pahimmillaan unta odotellaan lähes kaksi tuntia.

Toivon Alvan nukkuvan päikkäriä noin pari tuntia. Muutaman kerran viikossa tämä onnistuukin, mutta toisinaan unet jäävät puoleentoista tuntiin. Kyllä näillä lyhyemmilläkin pärjätään, mutta pidemmät olisivat tietenkin paremmat. Päikkäreiden jälkeen sitten vähän välipalaa ja sitten taas ulos esim. uimaan tai kyläilemään lähinaapurustoon.

Toinen lämmin ruoka on tarjolla siinä kuuden aikaan. Nyt lämpimällä kelillä kun ruoka on maistunut vielä tavallistakin huonommin, olen lounaan korvannut välipalalla ja lämmin ruoka on syöty vasta päikkäreiden jälkeen. Tällöin toista lämmintä ruokaa ei ole tarjottu lainkaan, mutta iltapalaa olen yrittänyt tuputtaa tavallista enemmän. Iltaisin olemme myös grillailleet tai tehneet jotain lisäiltapalaa, jolloin Alva on saanut tästä tietenkin oman osansa.

Iltarutiinit alkavat sitten siinä kahdeksan-yhdeksän aikaan. Ensin vähän iltapalaa. Yleensä jogurttia, viiliä, leipää tai jotain sen kaltaista. Jos lämmintä ruokaa ei oikein ole päiväsellä uponnut olen tarjonnut puuroa. Se ei oikein maistu, mutta kun sitä tarjoaa melko harvoin, niin sitten se meneekin. Erityisesti Muksun valmispuurot ja niistä puolukkainen ruispuuro tai jokin sen niminen. Sitten vielä lähes kymmenen aikaan pullollinen maitoa Iskän tai Äidin sylissä ja sitten siitä vähitellen nukkumaan ja tarvittaessa vielä toinen pullokin maitoa. Alva hakee unta iltaisin vähintään puolituntia, eikä tuntikaan ole mitenkään harvinainen. Onneksi hän ei kuitenkin sitä juuri protestoi, vaan on ihan tyytyväisenä omassa sängyssään.

Eilen päikkäreille nukahdettiin vasta vähän kolmen jälkeen ja unta maistuikin sitten lähes kolme tuntia. Illalla ei sitten uni meinannut tulla millään. Iskä laittoikin Alvan nukkumaan vasta siinä lähempänä yhtätoista ja uni tuli vasta puolikahdentoista maissa. Taitaa tämä loma-aika viedä kaiken rytmin, jota olen yrittänyt pitää.