Neuvolassa taas kerran

Tänään vuorossa oli taas neuvola. Onhan se hyvä, että seurataan tarkasti tätä loppuraskautta, mutta jotenkin se turhauttaa. Verenpaine, sf ja hb mitattiin, sydänääniä kuunneltiin jne. Ei mitään erityistä. Kilpirauhasarvot olivat aika alhaiset. Neuvolan täti konsultoi lääkäriä, mutta samalla lääkityksellä jatketaan. Ongelmana mulla taitaa olla se, että en millään muista/jaksa ottaas sitä lääkettä, joten itseä tässä voi syyttää.

Sitten juteltiin tuosta synnytystapa-arviosta. Kysyin, että mitä kantaa mun kannattaisi tuolloin seuraavalla käynnillä olla. Lääkärihän sen päättää, että miten jatketaan, mutta kaipa mulla joku sananen on siihen sanottavana. Sanoin kannattavani tuota sektiota, jos synnytys ei ole tuohon 2.8 mennessä käynnistynyt. Neuvolan täti puolsi tätä kantaani. Hän totesi, että pelkkä isokokoinen lapsi ei olisi vielä sektion peruste, mutta hän uskoo, että mun "historiani" painaa vaakakupissa sen verran, että sektioon olisi perusteita. Jos kyseessä olisi ensimmäinen lapsi, niin sitten varmaankin odoteltaisiin kauemmin. Jos ja kun käynnistys ei ole oikein hyvästä ja jos tuosta La:sta vielä pitkäänkin odotellaan, niin vauva voi olla jo melko kookas, jolloin synnytys ei välttämättä etene yhtä nopeasti kuin normaalisti ja kun mun kohdalla on epäilyksiä jo muutenkin siitä, että synnytys ei varmaankaan mitenkään nopeasti etene, vaikka se itsellään lähtisikin syntymään. Eli sektiota kannatetaan parin viikon päästä.

Tänään oltiin jo toisen kerran Porin Jatseilla. Käytiin ensin katsomassa mulle uutta kameraa ja sitten suuntasimme Jazzkadulle. Käppäilimme sitä edes takaisin ja moikkailimme tutuille. Sitten suuntasimme Pelle Hermannin puistoon kuuntelemaan vähän musiikkia ja keinumaan. Alva kuunteli mielellään rokkiritaria ja jammaili rattaissa istuen.

Sää oli ihan hirmu lämmin taas kerran ja aurinko porotti täydeltä taivaalta. Siirryimme puun varjoon nauttimaan eväitä ja bongasimme lähistöltä myös Alvan siskon tyttärensä kanssa. Yhdessä sitten nautimme kauniista säästä, lapsista, keinumisesta ja hyvästä musiikista. Paluumatkalla pysähdyimme vielä heille kylään ja näin olimme kotosalla vasta kuuden jälkeen. Alvan päikkärit jäivät aika vähäiseen, joten nyt yhdeksän aikaan hän on jo sängyssä unta hakemassa. Kolinasta päätellen ei ole vielä tullut, mutta ehkä pian vauva on jo syvässä unessa... Dream on...