Muita suurempia hankintoja ei ole tässä heti tehtävissä. Nukkumisjärjestelyt ovat vielä osittain auki, mutta vauva nukkuu varmaan jonkin verran meidän vanhempien välissä ja sitten Alvan äitiyspakkauslaatikossa. Tein siihen ennen Alvan syntymää reunoille kangasfrillan, joka tulee taas käyttöön. Liinavaatteet täytyy vielä hakea varastosta ja pestä. Mummilla on kotonaan yksi matkasänky ja se on ainakin osittain ilman käyttäjää. Se voisi olla hyvä lisä. Tai sitten ostetaan oma.
Vaatteita on siis tullut nyt ennen vauvan syntymää ostettua jonkin verran. Olen pessyt uudet ja laittanut ne vanhojen vaatteiden kanssa keittiön yhteen laatikkoon. Ennen Alvan syntymää en oikein uskaltanut ostaa mitään vaatteita tai muitakaan varusteita, jottei se vaan tuo pahaa onnea. En siis hankkinut juuri mitään vaatetta, mutta muita tarpeellisia tarvikkeita kuitenkin. Tosin tässä auttoi se, että sain siskoltani serkkupoikien vaatteita monta kassillista, joten niillä pärjättiin ekat kuukaudet.
Nyt vaatteiden lisäksi ei juuri muuta tarvitakaan. Alvalta on jäänyt muutama paketti vaippoja, jotka on nyt hyvä käyttää pois. Harsoja on niin reilusti, että nekin varmasti riittävät, joskin muutaman voisi tietenkin ostaa pelkästään vauvalle. Ainakin Metsolalla on raikkaan värisiä harsoja, jotka eroaisivat Alvan harsoista, mutta tiedä sitten tuleeko niitä kuitenkaan tilattua. Apteekista pitäisi varmaan käydä hakemassa toinen nenän niistin, jotta kummallakin olisi omansa. Niitä taitaa olla vain sinisiä, joten pitänee kirjoittaa nimet laatikkoon. Imetys ei viimeksi onnistunut lainkaan ja vaikka nyt olisi taas tarkoitus aloittaa uudella onnella, niin pieniä Nan1-purkkeja olen jo hankkinut yhden laatikollisen varastoon. (Tämä imetyksen epäonnistuminen oli vuosi sitten niin kova paikka, että en vieläkään ole tästä valmis kirjoittamaan. Ehkä sitten kymmenen vuoden päästä huono äiti -fiilis tämän osalta alkaa helpottaa. Ehkä...) Ja uudet vastasyntyneelle tarkoitetut tutit ostin myöskin.
Vauvaa varten olen jo pakannut laukun. Laitoin sinne pari vaatekertaa, jos vaikka toinen likastuu heti sairaalassa, vaippoja pari ja pari harsoakin. Laitoin kassin roikkumaan eteisen naulakkoon, sille puolelle jossa mies pitää vaatteitaan, jotta hän sen sitten siitä osaa matkaansa ottaa, kun tulee meitä sieltä sairaalasta hakemaan. Oma laukku on vielä pakkaamatta, mutta en ainakaan viimeksi siellä juuri mitään tarvinnut. Kännykkä, laturi, kamera, sairaalapäiväkirja ja kynä olivat ne tärkeimmät tavarat.
Onkohan tässä nyt kaikki...
Vaatteita on siis tullut nyt ennen vauvan syntymää ostettua jonkin verran. Olen pessyt uudet ja laittanut ne vanhojen vaatteiden kanssa keittiön yhteen laatikkoon. Ennen Alvan syntymää en oikein uskaltanut ostaa mitään vaatteita tai muitakaan varusteita, jottei se vaan tuo pahaa onnea. En siis hankkinut juuri mitään vaatetta, mutta muita tarpeellisia tarvikkeita kuitenkin. Tosin tässä auttoi se, että sain siskoltani serkkupoikien vaatteita monta kassillista, joten niillä pärjättiin ekat kuukaudet.
Nyt vaatteiden lisäksi ei juuri muuta tarvitakaan. Alvalta on jäänyt muutama paketti vaippoja, jotka on nyt hyvä käyttää pois. Harsoja on niin reilusti, että nekin varmasti riittävät, joskin muutaman voisi tietenkin ostaa pelkästään vauvalle. Ainakin Metsolalla on raikkaan värisiä harsoja, jotka eroaisivat Alvan harsoista, mutta tiedä sitten tuleeko niitä kuitenkaan tilattua. Apteekista pitäisi varmaan käydä hakemassa toinen nenän niistin, jotta kummallakin olisi omansa. Niitä taitaa olla vain sinisiä, joten pitänee kirjoittaa nimet laatikkoon. Imetys ei viimeksi onnistunut lainkaan ja vaikka nyt olisi taas tarkoitus aloittaa uudella onnella, niin pieniä Nan1-purkkeja olen jo hankkinut yhden laatikollisen varastoon. (Tämä imetyksen epäonnistuminen oli vuosi sitten niin kova paikka, että en vieläkään ole tästä valmis kirjoittamaan. Ehkä sitten kymmenen vuoden päästä huono äiti -fiilis tämän osalta alkaa helpottaa. Ehkä...) Ja uudet vastasyntyneelle tarkoitetut tutit ostin myöskin.
Vauvaa varten olen jo pakannut laukun. Laitoin sinne pari vaatekertaa, jos vaikka toinen likastuu heti sairaalassa, vaippoja pari ja pari harsoakin. Laitoin kassin roikkumaan eteisen naulakkoon, sille puolelle jossa mies pitää vaatteitaan, jotta hän sen sitten siitä osaa matkaansa ottaa, kun tulee meitä sieltä sairaalasta hakemaan. Oma laukku on vielä pakkaamatta, mutta en ainakaan viimeksi siellä juuri mitään tarvinnut. Kännykkä, laturi, kamera, sairaalapäiväkirja ja kynä olivat ne tärkeimmät tavarat.
Onkohan tässä nyt kaikki...

*click*
*click*

Tsemppiä loppuodotukseen! :D Toivottavasti tämä toinen vauveli ei anna odottaa itseään liian kauan... :)
VastaaPoistaVirkkasin muuten Alvalle valkoisen kesäpipon, se on melkein valmis (olikos se päänympärys 47 cm?)! (Paitsi että se jäi kotiin, joten postittaminen viivästyy..) Tuli muuten juuri mieleeni, että valkoinen ei ole sittenkään ehkä se paras väri. Likaantuu helposti, kun pikkuneiti viskoo sitä ympäriinsä... :)
Uaaa! Mun ei pitäis käydä lukemassa tätä sun blogia. Päivät katselen oman nappulan kasvua ja tajuan vauva-ajan hurahtaneen ohi ja sit käyn täällä ja luen sun odotusjuttuja. Meillä ei elettäkään toisen vauvan tuloon, mutta ehkä täälläkin joskus päästään ajatuksesta käytännön tasolle asti. Sitä ennen nuuhkuttelen teidän vauvan tuoksuja. :)
VastaaPoistaYritä olla surematta sitä imetystä, vaikka nyt ymmärrän jo paremmin, miten se ei ole järjen kysymys. Katsahda aina morkkiksen tullen Alvaa ja pyydä tekemään voimamies-asento (oon edelleen ihan myyty!!!). Ei kai kasvu, puhumattakaan koko tytöstä, nyt kovin pieleen mennyt, kun häntä katsoo? Eikä teidän suhteellekaan näytä syntyneen mitään tunnevaurioita tai muutakaan hallaa. Tai näitä mä surin silloin, kun imetys takkusi oikein kovasti (kunnes aloin pelätä jatkuvan antibioottien popsimisen aiheuttamia haittoja). Aina sen morkkiksen jostain siis saa aikaan, joten yritä olla myös armollinen itsellesi.
Tohon sairaalalistaan mä lisäisin jotkut ihanat shampoot ja suihkugeelit. Kun on öllö olo ja tuntuu muutenkin niin kovin, hmm, keholliselta, niin ihana tuoksu edes hetken suihkun jälkeen tuottaa varmasti onnellisuushormoneja. :) Tai jotain.
Voi, kun mekin joskus päästäis suunnittelemaan sairaalakassin sisältöä...
Kiitos! Pidän peukkua pystyssä, että tulisi jo ennen la:ta, mutta mahtaako toteutua... Valkoinen on tietty arka väri, mutta toisaalta se sopii monien vaatteiden kanssa. Olenkin yrittänyt ostaa joitakin valkoisia kesähattuja, mutta aika niukasti niitä on tarjolla. Joten ilolla otetaan se vastaan.
VastaaPoistaOnhan se äitiys muutakin kuin imetystä, vaikka se ei silloin lohduttanutkaan. Nyt jo sentään. Mies oli lukenut silloin, että lapselle tulee allergiaa, kun se ei saa äidinmaitoa. Mä sitten sanoin, että ei ne nyt ihan yksi yhteen ole. Ei kaikki korviketta saaneet ole allergisia (kuten esim. mä). Mies oli lähes kiukkunen, että miten ne sitten voivat kirjoittaa niin, jos ei se siten olekaan varmaa. Oli tainnut jossakin kirjoituksessa unohtua maininta, että tilastollinen yleisyys kasvaa...
Toisaalta voipi olla niin, että tällä kertaa mulla ei ole edes aikaa siihen tuntikausien imetykseen kuten viimeksi. Pitäisi imetyksen sujua jossakin järjellisessä ajassa, jotta se onnistuisi. Mutta katsotaan nyt miten käy. Ja tervetuloa nuuskuttelureissuille aina kun siltä alkaa tuntua.