Alvan sanavarasto ja puheen ymmärtäminen kehittyy hyvää vauhtia. Vaikea tosin on sanoa, paljonko hän meidän puheesta ymmärtää. Välillä tuntuu, että kaiken ja välillä tuntuu, että ohi menee niin että kohina käy. Alva toistaa perässä tosi paljon sitä mitä sanomme, mutta usein niiden sanojen merkitys jää varmaan hänelle auki. Tutuista kirjoista hän jo osaa pyydettäessä osoittaa monia kuvia: aurinko, mato, lintu, traktori, koira, mansikat, tähti, pallo, muumipappa ja monet muumilaakson muutkin asukkaat, jne.
Tällä hetkellä uusina sanoina ovat esim.
Että = vettä. Alva pyytää usein vettä kastelukannuunsa, leikkikuppeihin, jotka hän sai kummitädiltä, ulkona olevaan vatiin jne
Iää = lisää. Alva saa nukkumaan mennessä maitopullon mukaansa sänkyyn ja yleensä kun se on juotu, niin sitten sänkystä kuuluu vaatimus, että lisää tarvitaan. Kun kysyn, että otatko lisää, niin Alva vastaa että "joo" ja jää rauhallisesti sänkyyn odottamaan, että tuon lisää.
Koo´kii = Korkki, yleensä tuttipullon korkki
Utti, otti = kyseessä on tuiki tärkeäksi muodostunut tutti
Aapaa = saapas
Kukka,
Puu,
Traktori sanoo, että "trrrrr", ja niin että sylki roiskuu
Kakka (tämä sana ei valitettavasti vielä kuitenkaan esiinny juuri ennen hätää, vaan vasta sen jälkeen tai ihan muulloin),
Puuppa
Ankka
Nämä nyt ainakin näin nopeasti tuli mieleen. Toisaalta suurin osa, varmaan lähes 99% Alvan puheesta on vielä täyttä siansaksaa. Hän höpöttää lähes koko ajan, mutta eihän siitä mitään selvää saa. Näitä muutamia yksittäisi sanoja vain.
Ps. Kenkäinnostuksen lisäksi nyt on havaittavissa hansikasinnostusta. Alva tuo kurahanskaan/villalapasen ja se pitää pukea käteen. Peukkukin löytää pääsääntöisesti paikkansa.
Lämpimiä neuleita
9 vuotta sitten
*click*
*click*

Teillähän tulee jo paljon sanoja.:)
VastaaPoistaMeilläkin neiti on koko aika äänessä, mutta selviä sanoja ei tule muita kuin "äiti" ja "anna".
Hei, tuli tässä mieleeni, että kävikö teillä niin että kun tyttö lähti kävelemään, hävisivät sanatkin ?
VastaaPoistaMeillä nimittäin kävi. Lumialla on sanoja, joita käyttää/käytti paljon ja usein n. 20 ja sitten paljon sanoja, joiden tarkoitusperästä ei niin selvää, ja joita vaan muutaman kerran sanonut, ja käytti näitä sanoja tosi paljon ja ymmärsimme jo aika hyvin toisiamme. Mutta kun sitten lähti kävelemään, hävisivät yli 70% sanoista kokonaan, muutenkin on omaa kieltänsäkin huomattavasti vähemmän puhunut ja noista ihka oikeista sanoista käyttää päivittäin vain noin 5-6 sanaa. Ja sitten on joku 10 sanaa joita ei ole yli kuukauteen käyttänyyt laisinkaan ja sitten vielä joitakin sanoja joita on iha pari kertaa vain käyttänyt tässä viikkojen aikana.
Eli kävikö teillä näin vai onko Alva puhellut iha samaan malliin kuin ennen kävelemään lähtöäkin ? Onkohan tämä ihan normaalia että sanat häviävät ? oman logiikalla ajateltuna, tämä kuullostaa iha järkeenkäypältä, viehän kävelyn opettelu paljon huomiota ja energiaa, mutta tyttö on kuitenkin nyt jo kuukayden ylikin kävellyt kunnolla, ja silloin opetteluvaiheessa sanoja tuli mun mielestä vielä, ainakin enemmän kuin nyt.. että en tiedä.
Sori taas tilitys :D
Taitaa olla niin, että tytöt on enemmän äänessä kuin pojat. Ainakin siskonpojat eivät ole koskaan olleet varsinaisia höpöttäjiä kuten meidän tyttö. Onko teidän esikoispoika ollut samanlainen puhuja kuin tyttökin?
VastaaPoistaEn mä muista, että Alva olisi mitenkään vähentänyt puhettaan tuossa kävelyn opettelun vaiheessa, mutta yhtään oikeaa sanaa ei hänellä tuolloin ollut, enkä ole varma ymmärsiköhän miten paljon meidän puhetta. Ei ainakaan juuri reagoinut muuhun kuin ehkä maito ja vaipanvaihto -sanoihin. Sitä en enää muista, että olisiko Alvan oma höpötys ollut vähäisempää kuin nyt, kun tuntuu, että hän olisi höpöttänyt aina. Voi kuitenkin olla, että vähitellen höpötys on vain lisääntynyt.
Musta tuntuu kyllä ihan normaalilta se, että kun jokin taito on tulossa tai opettelun alla, niin toiset taidot jäävät vähän sen jalkoihin. Ja erityisesti noi liikkumisen taidot on niin vahvoja ja tärkeitä, että niiden alle jää lähes kaikki muu. Onhan kävelyyn keskityttävä ihan kokonaisvaltaisesti. Vaikka Alva on kävellyt jostakin maaliskuusta alkaen, niin kyllä sitä tasapainoa joudutaan vähän väliä hakemaan. Ei sitä niin vain opita.