Yökylässä

Alva lähti tällä viikolla taas Mummin ja Pappan luokse kylään.


Mummi tuli häntä täältä maalta hakemaan keskiviikkona ja Alva ihan hihkui innosta, kun hän pääsi Mummin luokse. Yleensä Alvaa saa aika tavalla houkutella, että hänelle saa laittaa ulkovaatteet päälle, mutta nyt vaatteiden pukeminen oli ihan helppoa. Myös auton turvaistuimeen hän suostui innolla. Kun Iskä sitten vielä vilkutteli ja toivotti Alvalle ja Mummille hyvää matkaa, oli Alva vain lähes kärkkäästi todennut Iskälle, että "Ovi kiinni" katse liimautuneena eteenpäin. Ei auttanut Iskän sitten muu kuin laittaa auton ovi kiinni ja jäädä vilkuttamaan auton takavaloille.

On se hienoa, että Alva niin selvästi nauttii Mummilassa olosta. Siellä saa huomiota ja siellä on vaikka mitä kivaa tekemistä. Pääsee Citymarkettiin ostoksille, Seikkailupuistoon ulkoilemaan, Leaf-Arenalle pomppimaan, leikkimään Serkku-pojan kanssa, kyläilemään iso-isovanhempien luona ja vaikka mitä mukavaa. Vanhempienkin on helppo päästä Alva matkaan, kun tietää, että hän nauttii siellä olosta, eikä iltaisinkaan tule koti-ikävä, muille paitsi vanhemmille.

Paluuta kaksiin päikkäreihin

Palailtiin tänään Turun keikalta tänne maalle. Turussa olikin taas ohjelmaa niin paljon, että päikkärit ovat jääneet niin lyhyiksi, että toiset päikkärit ovat olleet paikallaan.

Turkkusseen lähdettiin yhdessä Alvan kanssa keskiviikkona. Mentiin suoraan omaan kotiin, jonne Pappa oli jo ehtinyt tuomaan Alvalle syöttötuolin lainaksi. Nykyään kun Alva haluaa itse syödä, ei syöminen oikein onnistu muuten kuin omasta tuolista. Onneksi siis saatiin Mummilan yksi tuoleista lainaan. Alva nukkui menomatkalla varmaan jonkun puolisen tuntia, joten sillä unella ei pitkälle pötkitty. Kauppareissun jälkeen Alva menikin omaan sänkyynsä nukkumaan. Mahdettiinkohan päikkäreiden jälkeen suunnata puistoon keinumaan...

Torstaina kierreltiin kaupungilla äidin kaverin kanssa. Ostin itselleni Aleksilta boleron ja kengät ensi viikon hääjuhlia varten sekä imetyspaidan Stokkalta. Alva jäi tällä kerralla ilman uusia vaatteita, mutta hänellä onkin niitä moninkertaisesti mun omaan vaatevalikoimaan verrattuna. Tarkoituksena oli tulla viimeistään yhdeksi kotiin päikkäreille, mutta taisi kello olla jo lähempänä puolta kolmea. Päikkäreiden jälkeen suuntana oli taas puisto ja siellä keinu. Tosin liukumäkikin veti tällä kertaa puoleensa.

Perjantaina kipaistiin vielä nopeasti kaupungilla ostamassa Mummille lahja ja sitten suuntasimme Mummin ja Pappan luokse juhlimaan Mummin synttäreitä. Matkalla Alva pääsi nukahtamaan ja otti pienet noin 10 minsan nokoset. Valitettavasti uni kaikkosi heti, kun auto pysähtyi. Vaunuttelemalla tosin toiset päikkärit onnistuivat vajaan kahden tunnin päästä.

Lauantaina nähtiin mökkinaapureita ja suunnattiin päikkäri aikana Turkuun, jossa Iskäkin jo odotteli meitä. Päikkärit jäi taas lyhyiksi, joten kauppareissun jälkeen Alva nukahti toisille päikkäreille. Illalla taas käytiin puistossa keinumassa.

Tuolla Turussa Alva on onnistunut nukahtamaan ihan itsenäisesti sekä päikkäreille että yöunille omaan sänkyynsä. Turussa hänen sänkynsä on meidän makuuhuoneessa ihan mun sängynpuolessa kiinni. Olen laittanut Alvan omaan sänkyynsä ja mennyt itse esim. siivoamaan keittiötä, suihkuun, syömään ja katsomaan telkkaria. Alva on sängyssä mönkinyt itsekseen lähes tunnin, ennen kuin uni on tullut, mutta muutoksena edelliseen on, että nyt Alva ei huuda kuin syötävä, kun mä poistun näköpiiristä. Mun ei siis enää tarvinnut levätä sängyllä sitä tuntia, jonka Alva tarvii nukahtaakseen. Voi kun tämän järjestelyn saisi siirrettyä tänne maallekin.

Täällä kotona Alva nukkuu vieläkin mun vieressä patjalla lattialla. Vähitellen voisi kyllä siirtyä takaisin pinnasänkyyn, mutta vielä en ole saanu sitä tehtyä. Ongelmana on myös se, että makuuhuone on yläkerrassa ja kaikki muut huoneet alakerrassa. Jos siis jätän Alvan yksin makuuhuoneeseen, ei hän kuule mun tai Iskän puuhastelua eikä häntä pääse niin helposti vilkaisemaan. Helpompaa olisi, jos kaikki olisivat samassa kerroksessa. Tai ehkä ongelma on vain mun päässä ja pitäisi vaan yrittää muuttaa noita nukkumisjärjestelyjä. Ja vielä pikaisesti, kun vauvan tulo lähenee päivä päivältä.

Vapun viettoa

Tuntuu oudolta, kun nyt on menossa jo Alvan toinen vappu. Ensimmäisestä sillä ei tietenkään ole mitään muistikuvaa, mutta äidillä sentään on joitakin. Viime vappuna oltiin turvallisesti kotona. Olin Alvan kanssa päässyt sairaalasta muutama päivä sitten ja vietettiin vappuaattoa telkkaria katselen. Oltiin Iskän kanssa roudattu keittiöön pari nojatuolia ja siinä minä imetin Alvaa ison tyynykasan keskellä ja katseltiin tosiaan sitä telkkaria. En muista oliko tunnelma miten leppoista, kun maidon riittävyydestä oli vahvat epäilyt, kaikki oli epävarmaan ja outoa ja mulla jonkinnäköinen babyblues.

Vappupäivää seuraavana päivänä tuli Mummi käymään ja tällöin purettiin urakalla meidän keittiötä. Kaikki keittiön kaapit tyhjäksi, tavarat pahvilaatikoihin ja osa roskiin, kaapit revittiin irti seinistä ja vietiin pihalle. Alva nukkui olohuoneen sohvalla ja vetäisi muistaakseni ihan komiat päikkärit korvikkeen voimalla. Mulla oli ihan suuret syyllisyyden tunteet korvikkeesta, mutta pakkohan sille vauvalle oli jotain ruokaa antaa, kun monen tunnin imetys ja pumppaus ei hänelle riittänyt.

Sunnuntaina kämppä olikin sitten hävityksen kauhistus ja kun iltasella vielä lämmitettiin takkaa ja saatiin aikaiseksi savuvahinko, oli kiva maanantai-aamuna ottaa vastaan neuvolan täti vierailulle. Onneksi silloin maanantaina sitten heti suunnattiin evakkoon Turkuun. Maalla kun ei toiminut kunnolla sähkö, vesi, lämmitys, ei keittiötä. Ajattelin ensin, että kyllähän sitä ennen on pärjätty ilman nykyajan mukavuuksia, joten miksi ei nytkin. Mutta en olisi pärjännyt, onneksi päästiin kaupunkiin turvaan.

Tämä vappu on nyt tarkoitus viettää kaupungissa. Ilmat eivät taida olla parhaat mahdolliset, mutta toivottavasti vapputorille ja tivoliin sentään päästään pyörähtämään. Lauantaina olisi ollut Alvan ystävän 1-vuotisjuhlat, mutta joudutaan jättämään ne väliin, kun koko meidän perhe on kunnon flunssassa. Alvalla se jo alkaa helpottamaan, eikä kovin paha ehkä ollutkaan (ei yskää, eikä kuumetta, joten lääkärissä ei käyty), mutta vanhemmat ovat aika pahassa kunnossa. Toivottavasti ensi viikolla olo on jo kaikilla parempi.

Tall Ship Race

Oltiin eilen Tall Ship Race -tapahtumassa. Käveltiin jokirantaa edes takaisin ja nähtiin monet paatit useampaan kertaan. Me emme käyneet missään purjepaatissa sisällä, mutta ulkoakin ne olivat komean näköisiä. Tämä on ehdottomasti parhaita tapahtumia, joita järjestetään. Olen käynyt joka kerta katsastamassa purjevenevalikoimaa, kun tapahtuma on pidetty Turussa (v. 1996 ja 2003). Muilta vuosilta en muista näin massiivista oheistarjontaa, mutta ehkä aiemminkin on ollut yhtä monta metrilakritsan ja kiinalaisen ruuan myyjää. En ole tainnut niitä vain huomioida. Tällä kertaa ne jotenkin pistivät erityisesti silmään, joten ehkä niitä oli tänä vuonna tavallista enemmän. Ja ainakin ihmisiä oli paikalle eksynyt meidän lisäksi muutama. Alva nukkui vaunuissa lähes koko ajan, joten häneltä tämä tapahtuma meni osittain ohi. Jos ei olisi nukkunut, niin tapahtuma olisi tainnut mennä koko perheeltä osittain ohi :)

Mummi oli hankkinut Alvalle uuden sängyn Turkuun. Sänky varsinaisesti oli vanha. Sellainen, jossa isäni ja minäkin olen joskus nukkunut, mutta sänkyvaatteet ja patjat olivat uusia. Se oli todella pehmoisen ja mukavan näköiset ja Alva nukkuikin kaksi yötä siinä ihan mukavasti. Perjantaina hän nukahti vasta puoliyhdentoista aikaan, kun heiluttelin häntä tyynyn päällä. Hän heräsi syömään joskus kuuden aikaan ja jatkoi sitten uniaan vielä kahdeksaan. Viime yönä hän heräsi syömään jo neljältä ja nukkui tälläkin kertaa johonkin kahdeksan paikkeille. Kumpanakin aamuna hän kuitenkin nukahti ensimmäisille päikkäreille jo heti aamutoimien jälkeen. Taitaa johtua siitä, että heräilee nykyään aikaisemmin kuin ennen. Äidin mielestä saisi hyvinkin nukkua puoli tuntia pidempään ja jättää välipäikkärit ottamatta.

Perjantaina käytiin myös Skanssin ostoskeskuksessa. Hain sieltä Alvalle valkoista bodya ja oranssikin olisi kelvannut, mutta en nähnyt sopivaa. Löysin tosin Tutan virtaheposarjaa olevan vihreä-valkoraidallisen yökkärin, joka sopi mainiosti Alvan uuteen sänkyyn. Valkoinen body oli tarpeen, sillä lauantaina mentiin Alvan pikkuserkun ja minun kummityttöni 2-vuotispäiville. Alvalla oli päällä Metsolan oranssinvärinen hame, valkoinen Name It:n body ja valkoiset sukkikset. Täytyy seuraavaksi kerraksi opetella valokuvien julkaiseminen, niin saan blogiin kuvia näistä vaatteista.