Turun keikka takana

Taas käytiin Turussa ja mukavaa oli. Kiertelimme monissa kyläpaikoissa ja Alva oli kuin kala vedessä. Torstaina istuskeltiin Mummin kanssa trendikkäästi Stokkan kahvilassa muun vaunukansan keskellä. Alva nautiskeli persikkasosetta ja maitoa sekä nautti tunnelmasta. :) Hälinä meinasi vähän häiritä ruokailua, mutta hyvin se kuitenkin meni. Illalla osallistuttiin vielä ompeluseuraan, jossa mun ompeluksena oli tällä kertaa Alva, kuten varmaan tulevinakin kertoina vielä jokusen kerran. Illalla Alva olikin jo ihan puhki ja sänky houkutteli jo ennen yhdeksää.

Perjantaina vierailtiin Alvaa puolitoista viikkoa nuoremman tytön luona. Tämä tyttö tosin oli suurimman osan aikaa vierailusta unten mailla, mutta saipahan äidit ainakin rupatella (lähinnä lapsista). Alva ei sentään vieraassa paikassa tohtinut nukkua, mutta pienet unet sentään otti autossa niin mennessä kuin tullessakin. Heti kotiin päästyä lähdettiin pari kuukautta Alvaa vanhemman neidin kanssa vaunuttelemaan ja molemmat tytöt ottivat pienet päikkärit. (Äidit vaan höpisivät lapsista, joten eihän sitä selväjärkiset tytöt jaksa kuunnella. Vähämmästäkin sitä alkaa pilkkiä.) Viiden jälkeen suunnistimme vielä Mummin ja Pappan luokse syömään. Tällä kertaa Alva ei vierastanut Pappaa ollenkaan vaan istui hyvin tyytyväisen näköisenä Pappan sylissä. Mummilassa kokeiltiin myös eka kerran vauvakeinua ja se oli erityisesti Alvan mieleen. Hymy oli korvissa asti.

Lauantaina tuli Iskäkin Turkuun. Käytiin ulkona syömässä ja Mummin ja Pappan luona kahvilla ja jätskillä. Sunnuntaina oli sitten enemmän kotipäivä. Alva kävi pitkällä vaunulenkillä ja illalla mentiin serkun 6-vuotissynttäreille. Sieltä lähdimme sitten ajamaan kotiin maalle. Mukaan lähti Alvalle myös kävelyharjoitteluun tarkoitettu härveli. Vielä Alvan jalat eivät tosin ylettyneet lattiaan saakka, joten kapistus joutuu vielä hetkeksi varastoon. Tämäkin laite oli tosin jo nyt Alvan mieleen. Jalat heiluivat edes takaisin, kun hän siinä Iskän tukemana "istuskeli". Kahdella autolla ja kummatkin autot täynnä tavaraa lähdettiin kohti maaseudun rauhaa....

Alvan kanssa on todella mukava käydä vierailuilla. Hän on lähes aina hyväntuulinen ja on innokkaasti seuraamassa ja tutkimassa uusia paikkoja. Vain ompeluseurassa hän osoitti väsymyksen merkkejä eikä maitokaan täällä maistunut, kun oli niin paljon seurattavaa. Öisin Alva olikin sitten hieman tavallista levottomampi, pitkiä yhtäjaksoisia päikkäreitä ei juuri ollut, vaan päikkärit jäivät poikkeuksetta tuntiin. Ruoka ei oikein aina maistunut, mutta mitään kätinää tai vastustusta ei juurikaan kuulunut. Taitaa Alva olla nyt siinä iässä, että vierailuja on helppo tehdä. Toisaalta meidän suvun sananlasku on, että vie vauva kylään, niin hän on seuraavat kaksi viikkoa sekaisin. Nyt taitaa meidän Alva olla vieraillut niin monessa paikassa, että hän on "sekaisin" jouluun asti. Toisaalta nyt on sitten täällä maalla hyvinkin rauhallista ja arki sujuu täysin rutiinien mukaan. Kunnes taas suuntaamme Turkuun...