Puurosta

Blogi taitaa käsittää vain syömistä, nukkumista ja ostoksia, mutta tässä taas syömistä.

Aamupuuron kokeilu aloitettiin suunnitelmista huolimatta sunnuntaiaamuna. Puurona tarjosin Piltin omenapuuroa, joka on tehty vehnästä. Valmistin puuron ohjeen mukaan. Desi kuumaa vettä ja vajaa desi puurojauhoa. Puuro maistui selvästi omenalle ja ainakin musta maistui ihan hyvältä. Alva tosin oli toista mieltä. Ensimmäiselle lusikalliselle suu avautui ihan kauniisti, mutta mikään kiire ei ollut seuraaviin lusikallisiin. Ihan kiltisti hän sitä kyllä muutamia lusikallisia söi, mutta en sitten viitsinyt tuputtaa ensimmäisellä kerralla enempää.

Maanantaiaamuna tein suosiolla puuroa vain noin puolet edellisestä määrästä. Puuro maistui taas joten kuten, mutta lähes puolet annoksesta lensi sitten kuitenkin roskiin. Ei taida Alvalla olla kovaa ruokahalua aamuisin.

Tiistaina lisäsin puuron joukkoon vähän omenasosetta ja johan alkoi puuro maistumaan. Koko annos syötiin hyvällä ruokahalulla. Ei tainnut tuolla omenasoseella olla suurtakaan vaikutusta, koska myös paljas puuro maistui yhtä hyvin.

Tänä aamuna puuro meni alas iloisesti ilman omenasosettakin. Puolikkaasta annoksesta ei jäänyt mitään jäljelle ja taisi Alva katsoa tyhjää lautasta vähän harmissaankin. Maito kyllä maistui vielä tämän puuroannoksen jälkeen.

Huomenna syödään vielä aamupuuroa, ehkä jopa koko desin annos, mutta sitten taidetaan siirtää puurottelu iltaan, jos vaikka yösyöminen (noin 4-5 aikaan) jäisi vähitellen pois. Taitaa kuitenkin olla vielä liian aikaista siihen, vaikka toisaalta touko-kesä-heinäkuussa meillä oli yli kuukauden jakso, jolloin yöllä ei tarvinnut herätä lainkaan syömään.