Huhtikuussa opittua

Tässä kuussa kävely on vahvistunut edelleen ja nyt ulkonakin kävely alkaa luonnistaa. Toki kaatumisia tulee edelleen niin sisällä kuin ulkonakin, mutta pääsääntöisesti Alva pysyy pystyssä. Muutama juoksuaskelkin on jo havaittu, mutta varsinaisesti juoksun salat ovat vielä pysyneet salassa, onneksi. Tanssiminen taitaa kuitenkin olla Alvan mieleisin liikuntamuoto ja musiikkia kuulleessaan Alva poikkeuksetta laittaa tanssiksi. Tosin tanssin taustaksi kelpaa tarvittaessa myös kaappikellon kumahdukset, auton ääni jne. Ei se niin tarkkaa taida Alvasta olla.

Kuten neuvolakorttiin viime neuvolakerralla kirjoitettiin höpöttää Alva koko ajan omiaan. Varsinaisesti en ole selviä sanoja kuullut, mutta muutamia kuitenkin on. Selvin kaikista sanoista on KENKÄ. Jotenkin outoa, että olen yrittänyt opettaa Alvalle sanoja, esim. pupu, lamppu, vaippa ja muita mielestäni helppoja sanoja, kun Alva jo P-äänteen osaa, mutta sitten hän poimii puheestamme sellaisen sanan kuin kenkä. Tietenkin olen käyttänyt sanaa kenkä pukiessani häntä, mutta sen toistamiset ovat olleet aika vähäisiä. Mutta nyt siis Alva sanoo ihan selvästi kenkä ja vielä tietää mitä se tarkoittaa.

Pappa-sana on jo aika kauan ollut hallussa, mutta en ole ihan varma, osaako hän yhdistää sen pappaan, vai onko se vain joku hokema. Lampun hän osaa näyttää ja sanookin jotain sinne päin kuin PPU, mutta ei siitä selvää vielä saa. Vaipan kohtalo taitaa olla aika sama. Toisaalta kohtuullisen hyvä passiivinen sanavarasto hänellä kuitenkin on, tai ainakin kun sanoin Alvalle, että hae sieltä lelulaatikosta kirja ja tuo tänne, niin luetaan sitä yhdessä. Alva ymmärsi tämän ja niin meillä oli lukuhetki. Vaipan vaihdosta puhumisen hän taitaa myös ymmärtää, koska karkuun lähdetään heti, kun vaippaa pitäisi vaihtaa.

Itse syömistä on nyt vähän harjoiteltu, mutta vielä heikon tuloksin. Pottailu on jäänyt ihan taka-alalle ja myös hampaiden pesussa pitäisi terästäytyä. Nyt kun Alva on täyttänyt vuoden, jäävät nämä kuukausiraportit pois kuvioista. Eiköhän uudet taidot tule muutenkin kirjoitettua ilman niiden kertaustakin. Toisaalta, jos syksyllä vielä jaksaa kirjoittaa, niin silloin "uudet taidot" palaavat vauvan kehittyvien taitojen myötä. Näissä merkeissä seuraavan kerran siis vasta syksyllä.