Ainosta

Mulla oli alkuviikosta neuvola. Onneksi Mummi ja Pappa tulivat meille käymään, joten sain jättää Alvan heidän hoitoonsa (käytännössä nukahti lähes heti kun lähdin ja nukkui lähes kolme tuntia). Neuvolan tädillä oli sijainen, mutta eipä se juuri menoa haitannut.

Rauta-arvot ovat tasaisen huonot kuten viime raskaudessakin. Obsidania syön välillä yhtä välillä kahta päivittäin ja silti juuri ja juuri päästään yli sadan. Myös verenpaineen yläpaine oli vähän yli sadan, mutta alapaine oli sentään seitsemänkymmentä. Sydänäänet kuuluivat hyvin ja pulssi veteli siinä 144-155 välillä. Vauva otti vähän itseensä, kun tunsi anturin vatsan peitteiden läpi, ja alkoi vähän liikkua protestiksi. Sf- mitta oli tasoittunut ja nyt olen jo lähes yläkäyrän tuntumassa. Ehkä tästä ei mitään ihan jättiä tule, vaikka sisko totesi, ettei hänellä ole kummassakaan raskaudessa ollut näin isoa vatsaa kuin mulla nyt...

Juuri muuta ei neuvolareissussa keskusteltu. Sain paperit äitiyspäivärahan hakemiseen ja todistuksen kelalle lähetettäväksi. Täytyy varmaan soittaa töihin, että haluavatko he, että laitan ne heidän kauttaan. Tuntuu, että aika on kulunut kuin siivillä, kun äippäloman alku 28.6 alkaa jo häämöttää. Iskä jo suunnitteli pitävänsä isäkuukauden kesällä 2011 ja yhdistävänsä sen kuuden viikon kesälomaansa. Se taitaa sitten tehdä mun laskujen mukaan yhteensä 12 viikkoa. Ei paha ollenkaan.

Ps. Ehkä vähitellen vatsatauti on muisto vain. Ei lakanien vaihtoa kahteen yöhön. Pidän sormia ristissä...