Eilen Alvalla oli 1-vuotisneuvola. Taidettiin olla taas vähän myöhässä, tosin luulen, että neuvolan kello on etuajassa, koska luulin olevani ihan aikataulussa. No ketään muita ei ollut odotushuoneessa ja päästiin sitten heti vastaanotolle. Alva otti odotustilasta mukaansa nallen. Mahtoiko siitäkin saada vähän turvaa...
Istuskeltiin ja keskusteltiin hetken neuvolatädin kanssa. Kerroin, että hyvin on mennyt, joskin noro on nyt koettu ja flunssaa pukkaa. Neuvolantäti kyseli päivärytmistä, nukkumisista, syömisistä ja sen sellaisista. Kerroin, että ruokahalu on vieläkin häviksissä, eikä oikein mikään maistu. Maito kylläkin, mutta ei kiinteät. Ei ole lempiruokia, ei, eikä herkkusoseetkaan kovin suurin määrin maistu. Nyt tätä "syömättömyyttä" on kestänyt jo vähintään 3 kuukautta, joten ihan mikään parin viikon vaihe ei kyseessä enää ole. Punninta sitten taas kertoi totuuden. Painoa oli tullut lisää noin 400 g ja nyt ollaan yli 10 kilon. Mutta kun pituuttakin oli tullut lisää 3 senttiä, niin painokäyrä jatkaa laskuaan. Ei nyt vielä mitenkään hälyyttävästi, mutta ei sen enempääkään tarvitsisi laskea. Kerroin, että Alvan isäkin on hyvin laiha, joten voihan olla, että Alva on saanut isänsä laihuusgeenit eikä äidin rehevyyttä :) Neuvolan neuvo oli kokeilla maidon vähentämistä ja vähitellen luopumista vastikkeesta. Tää ei hirveästi mua innosta, mutta ehkä tähän suuntaan kesällä yritetään mennä.
Tällä kertaa testattiin myös pinsettiotetta pienen helmen avulla ja sitä, että Alva näkee tämän helmen. Kuuloa testattiin pienellä piippauksella. Testit läpäistiin hyvin. Muuten Alva ei sitten juuri äidin sylissä viihtynyt, vaan tutki huonetta ja viereisiä huoneita todella reipasotteisesti. Sain vähän väliä käydä hakemassa häntä takaisin. Neuvolakorttiin tulikin tämän johdosta teksti, että "Vilkas tyttö, koko ajan menossa." Sekä myös, että "Kasvaa tasaisesti, paino laskussa. Ei vielä selviä sanoja - koko ajan kuitenkin "höpöttää" omiaan."
Loppuun sitten saatiin piikki ja siitä Alva vähän pahastui. Onneksi itku loppui aika lyhyeen ja piikitys tuntui unohtuneen siihen. Ensi kerralla taisi taas olla piikityksen vuoro. Toivottavasti tästä ei kehity mitään traumoja kummallekaan meistä.
Omasta voinnistani kerroin, ettei olo ole niin kovin freessi verrattuna edelliseen raskauteen. Tuolloin oli flunssa vähän pukkaamassa päälle ja nyt se on sitten kehittynyt vähitellen kunnon flunssaksi. Harmina on myös iskiaskivut, unettomuutta ja lähes päivittäistä päänsärkyä. Kerroin seuranneeni verenpainetta kotosalla, eikä siinä ole mitään muutoksia juuri ollut. Toivottavasti vaivat eivät tästä lisäänny eikä kesästä tule mitään ennätyshellekesää.
Seuraava neuvola kerta onkin jo 1 vuoden 2 kk:den iässä. Mä jotenkin luulin, että puolitoistavuotisneuvola olisi seuraava, mutta näitä onkin vielä aika tiheään. Aikaa ei vielä varattu, vaan sijoitetaan se mun omien neuvola-aikojen yhteytteen, kunhan mieskin pääsee mukaan katsomaan Alvaa. Tosin voi olla, että Alva on kuitenkin mun neuvoloissa jatkossakin usein mukana, kun lastenvahtia en helpostikaan saa.
Lämpimiä neuleita
9 vuotta sitten
*click*
*click*

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti