Tänään kello 22.01 täyttyy Alvan elämän ensimmäinen puolivuotiskausi. Synttäreitä on siis tänään vietetty.
Puolivuotta sitten näin Alvan ensimmäisen kerran. Olin silloin leikkaussalissa ja Alva tuotiin siihen minun kasvojen lähelle. Olimme siinä muutaman hetken poski poskea vasten. Miten ihanalta se Alvan poski tuntuikaan. Hän katseli maailmaa tummilla silmillään ja selvästi kuunteli, mitä mä hänelle söpötin. Söpötin siitä, miten ihana hän on ja miten olen häntä odottanut. Sitten Alva vietiin Iskän hoiviin.
Iskä lähetti tiedon Alvan syntymästä yöllä isovanhemmille, jotka laittoivat tietoa eteenpäin Alvan tädille. Minä olin heräämössä lähes kahteen asti ja näin Alvan seuraavan kerran vasta sieltä päästyäni. Näin silloinkin Alvaa vain muutaman hetken, koska sairaanhoitajat halusivat pitää Alvan vielä yön yli, että saisin unta ja palautuisin leikkauksesta. Seitsemän aikaan aamulla Alva sitten tuli minun viereeni ja sen jälkeen ei montaa hetkeä olla erossa oltu.
Lämpimiä neuleita
9 vuotta sitten
*click*
*click*
Onneaonneaonnea! Miten se aika oikein lentää: juurihan me juteltiin puhelimessa, kun olit Alvaa hakemassa ja kuuntelin oma tuleva koitos mielessäni kauhunsekaisin tuntein sun supistuksia ja yritin tsempata, että muistaisit hengittää... Mutta niin vain se meilläkin on kohta neljä kk täynnä ja joka päivä tuo ipana tuntuu aina vain rakkaammalta. Näin varmaan myös siellä - eli lisää söpötyshetkiä luvassa molemmille äideille.
VastaaPoistaJa onnea myös karhukävelyharjoituksiin; meillä mies on tästä taidosta aivan innoissaan, eikä malta odottaa, että täälläkin moista akrobatiaa aletaan treenata. :)
Onnea puolivuotiaalle :)
VastaaPoistaOnnea Onnea!
VastaaPoistaIhanat ensitapaamisen muistot tulvahtivat mieleeni kun tuota ylläolevaa luin. Oli ihanaa tulla Alvaa tapaamaan porukalla (mummi, pappa ja täti) heti ensimmäisenä päivänä.
Onnea ja kaikkea hyvää koko perheelle.
t. mummi
Kiitos onnitteluista! Niitä oli niin mukava lukea.
VastaaPoistaEevis: Taisi olla huono hetki soittaa sulle, jolla koitos oli kokonaan vielä edessä päin. Mutta mua se puhelu helpotti, kun sai muutakin ajateltavaa ja ajattelin, ettei sulle siitä jäisi pahoja muistoja, kun pystyin kuitenkin omasta mielestäni puhelemaan ihan järjellisesti niiden supistusten välissä :)