Alvasta on tullut viime viikkoina todella puhelias. Puhe alkaa heti, kun Alva aamulla herää. Silloin keskustellaan sormien ja varpaiden kanssa vilkkaasti. Sängystä kuuluu vain täätäätäätää, äijäääijäääijää, tähtähtähtäh, ääääää, ähäääääääää. Puhe jatkuu aamupuuhissa ja leikkiessäkin pitää kokoajan puhella ja huudella.
Välillä Alva ähkii ja kokeilee, miten sitä ääntä sieltä kurkusta tulee. Erilaiset huohotukset ovat myös mukavia. Kielellä naksutellaan ja välillä yskitään leikkiyskää. Ääneen nauraminen on myös lisääntynyt, joskin se on vielä aika harvinaista herkkua, vaikka sitä sentään päivittäin kuulee.
Huulilla päristely se sitten hauskaa onkin. Siinä sylki lentää, kun Alva pistää oikein pärisyttäen. Erityisen mukavaa se on tietenkin silloin, kun suu on täynnä puuroa tai kasvissosetta. Se lentää kaaressa syöttäjän kasvoille ja koko huoneeseen. Erityistä taitoa vaatii pärisyttäminen silloin, kun lusikka on juuri tulossa suuhun. Tällöin ruokaa lentää myös Alvan omille kasvoille.
Lämpimiä neuleita
9 vuotta sitten
*click*
*click*
Meidän likkakin tykkää päristellä. Uutena juttuna on viime päivinä tullut kiljuminen, että miten kimeitä ääniä pieni voikin saada aikaan. Esikoinen tietenkin matkii vauvaa ja kiljuu kahta kauheammin. Muiden korvat on koetuksella.
VastaaPoistaSiskoni neuvoi aika mukavan konstin, jolla huutelun saa hetkeksi loppumaan. Kun pieni huutelija on ihan lähellä, voi hänen huudostaan yrittää omalla kädellä tehdä inkkarihuudon taputtamalla huutelijan huulia. Tämä ainakin hetkeksi hämää Alvaa ja huutelu loppuu kuin seinään. Tosin vain pieneksi hetkeksi, kunnes alkaa uudelleen.
VastaaPoista