Lekurissa käyty

Tänään mulla oli aika äitiyspolille. Sama lääkäri otti tälläkin kertaa vastaan ja vastaanotto taisi viedä enintään 5 minuuttia. Nopeaa toimintaa siis.

Lääkäri tutki kohdunkaulan tilanteen ja totesi sen olevan ennallaan. Ei siis merkkejä tulevasta synnytyksestä. Ultratessaan hän kysyi multa, että miten mä olen ajatellut, että tuleva synnytys tulisi menemään. Mä sanoin, että olen vähän sektion kannalla. Eipä siitä sitten muuta juurikaan puheltu. Painoarvio oli 4400g. Lääkäri sanoi sitten, että ensi torstaina voitaisiin sitten tehdä se sektio. Kysyi vielä, että onko mulla jotain kysyttävää, mutta eipä mulla juuri ollut.

Lääkäriajan jälkeen sairaanhoitaja/kätilö kertoi minulle, miten pitää valmistautua sektioon ja miten se käytännössä etenee. Torstaina mun pitää olla osastolla klo 10 (normaalisti oltaisiin kai jo 6.30, mutta torstaina on jo muitakin leikkauksia eli yksi gyneleikkaus ja toinen sektio, joten mut otetaan varmaan vasta viimeiseksi. Arvaankohan oikein jos veikkaan, että leikkaus alkaisi vasta lähempänä klo 14.) ja miehen on hyvä tulla jo tällöin mukaan, kun aikataulua ei kuulemma niin tarkkaan tiedä. Jos kaikki on ok, niin kotiin voin päästä joko su tai ma. Tikkit poistetaan vasta ti, ja neuvolan täti tulee ne kotiin poistamaan. Hyvää palvelua siis.

Sairaanhoitajan juttelun jälkeen kävin vielä verikokeissa ja neljä pullollista vuodatin. Sitten lähdin kotiin päin ajelemaan. Ajomatkan aikana soitin neuvolan tädille tilanne tiedotuksen ja hän merkitsi alustavan varauksen tuohon tiistain tikkien poistoon.

Nyt on vähän erikoiset mielialat. Olinhan mä tuota sektiota jo jonkin aikaa ajatellut, mutta nyt tuntuu, että onko se sittenkään oikea ratkaisu. Hienoa oli, että lääkäri kysyi minunkin mielipidettäni, mutta kaipa mun mielipiteellä oli vain pieni merkitys ja ratkaisu tehtiin kuitenkin lääketieteellisillä perusteilla (eli edellisen synnytyskuvauksen perusteella). Alatiesynnytys olisi kuitenkin ollut hyvä kokea. Jotenkin tuntuu, että jää jostain paitsi, kun kumpikin raskaus on päättynyt sektioon. Kolmatta lasta ei kai meille oli tulossakaan, mutta sekin syntyisi sitten sektiolla, kun kahden sektion jälkeen ei enää alatiesynnytystä pääse kokemaan.

Toisaalta alatiesynnytys kyllä vähän kauhistuttaa. En usko, että se synnytys tässä parin päivän sisään lähtee itsestään ja jos tässä vielä pitkään odotellaan, niin vauva on lähempänä 5 kiloa. Ei kai se vielä mikään syy sektioon ole, vaan alatietä sitä synnytettäisiin, mutta kyllä se näin "ensisynnyttäjälle" olisi aika pakertamista. Ja synnytys olisi varmaan aika pitkällinen prosessi, jota pitäisi vauhdittaa lääkkeillä. Ei ehkä herkkua sekään.

No nyt se on toisaalta sitten päätetty ja näin edetään. Turha tässä on enää nikotella. Torstaina meille syntynee toinen lapsi. Outoa että sen tietää etukäteen...