Ostoksilla

Muutama viikko sitten tuli tilaamani vaatteet Bodenilta. En ole saanut aikaiseksi kuvata niitä, joten tässä ne nyt on vähän myöhässä. Näihin punaisiin samettihousuihin ihastuin niin, että ne oli saatava. En kuitenkaan löytänyt Bodenilta niihin sopivaa paitaa, mutta punaisia paitoja meillä taitaa olla jo omasta takaa. Tai sitten pitänee joku käydä vielä hankkimassa.

Alvalla on aika vähän yöasuja, joten niitä oli ostettava. Bodenilta löysin tämän velourisen yöasun. Tuntui ihanan lämpöiseltä. Meillä kun on aina vähän viileetä, joten lämpimät vaatteet ovat tarpeen. Taitaa mennä Alvalla myös kotiasuna ja vaunuissakin on varmaan kiva makoilla tämän yllä.

Mekkoja ei oikein meillä tule käytettyä, vaan usein puen Alvan käytännöllisempiin ja mukavampiin vaatteisiin. Toivottavasti tälle mekolle tulee kuitenkin käyttöä. Ainakin yhdet ristiäiset meillä on lähikuukausina tiedossa, joten sinne tätä voisi suunnitella. Tilasin myös tähän mekkoon sopivat sukkikset, mutta ne toimitetaan myöhemmin, kun olivat sillä hetkellä loppu.

Tänään kävin kiertelemässä Kapphalissa ja Lindexissä. Kapphalista en löytänyt mitään silmää mielyttävää, joten siitä reissusta tuli halpa, mutta Lindexissä sentään oli jotain kivaa. Tässä 74 kokoinen yökkäri. Hain alunperin sellaista yökkäriä, jossa olisi myös jalkaterät, mutta en löytänyt sopivaa. Tässä oli sellaiset lahkeet, jotka voi kääntää varpaiden päälle. Mahtaako olla käytännöllinen...

Sitten mukaan tarttui vielä body, ruskeat velourihousut ja sävy sävyyn olevat jarrusukat.

Päikkärit jatkuu ja jatkuu

Tänään on pitkien päikkäreiden päivä.

Aamulla lähdimme vaunuttelemaan siinä kymmenen jälkeen ja Alva nukahti noin 500 metrin vaunuttelun jälkeen. Kävelin lähes saman tien kotiin ja jätin vaunut ulos keittiön ikkunan alle itkuhälyttimen kera. Unta maittoi tällä kertaa jopa lähes tunnin verran ja sitten itkuhälyttimestä alkoi kuulua Alvan höpötystä. En enää edes yrittänyt nukuttaa häntä uudelleen, koska neiti vaikutti niin virkulta ja päikkärit olivat suhteellisen pitkät tällä kerralla. Yleensä Alva nukkuu aamulla vain puolisen tuntia.

Seuraava päikkärihetki tuli kahden tunnin hereillä olon jälkeen. Laitoin vauvan nukkumaan siinä yhden aikaan meidän parisänkyyn ja siinä yhdessä makoiltiin parisen kymmentä minuuttia, kunnes uni tuli. Annoin välistä tuttipullosta vähän maitoa ja siihen hän taisi lopulta nukahtaa. (Mä lueskelin samalla Bodenin syksyn kuvastoa...). Unta riitti tälläkin kertaa harvinaisen pitkään, sillä vasta puoli viiden jälkeen alkoi taas yläkerrasta kuulua Alvan höpötystä. Siellä se iloinen ja virkeä neiti heilutteli käsiään, katseli ulkona kellastuvaa koivua ja höpötti koko ajan. Taisi olla juttua nähdyistä unista, mutta ihan en saanut selvää, mitä unta hän oli tällä kerralla nähnyt.

Nyt puoli seitsemän aikaan Alva lähti Iskän kanssa vaunukävelylle. Yleensä tässä vaiheessa noin puolen tunnin unet ovat poikaa ja sen jälkeen syödään vähän sosetta ja juodaan maitoa päälle. Sitten vielä yhdeksän aikaan lisää maitoa ja sitten kutsuukin jo nukkumatti.

Tänään oli tarkoituksena maistaa parsaa, kaikkiruokaisuus siis kunniaan, kuten eilisessä kommentissa todettiin. Tarkoitukseksi se kuitenkin jäi, koska annoin Alvalle aamulla mangososetta uutena makuna ja vähitellen on tarkoitus siirtyä myös vastikeesta seuraavaan, eli Nan 1 vaihtuu tässä lähipäivinä kokonaan Nan 2:seen. Nyt menee sekotusta, tosin yöllä vain Nan 1:stä. Ehkä muutamien päivien päästä juodaan kokonaan 2:sta. Parsan aloitus jäänee siis ensi viikkoon, kun nyt on jo ruokavaliossa riittävästi vaihtuvia osia. Keitin, soseutin ja pakastin parsan Minigrip-pusseihin. Sieltä sitä sitten kätevästi saa. Mahtaakohan se olla kovaa tavaraa vatsalle, kun kaalia sekin kai on.

Ruokamäärät on tässä tämän viikon aikana kasvaneet melkolailla, joten pare kohta alkaa pakastaa soseita jääpalakuutioiiksi, joita Inkakin kehotti kokeilemaan. Vielä pitäisi testata tuota äp-toppapukua, että onko se mahdollisesti liian suuri. En vaan ole saanut sitä vielä(kään) tehdyksi.

Lääkärineuvola

Aamulla suuntasimme taas neuvolaan. Saavuimme neuvolaan vähän etuajassa, mutta pääsimme heti sisään, kun ketään muuta ei ollut mailla halmeilla. Alva hymyili mun sylistä iloisesti sekä lääkärille että neuvolatädille. Neuvolatäti riisui Alvan ja sitten lääkäri alkoi katsella korvia ja tutkia vauvaa. Alku meni ihan hyvin, mutta sitten Alva alkoi vierastamaan ja itkuhan siinä pääsi. Onneksi tutkimukset olivat pian ohi ja Alva pääsi takaisin äidin. Siinä se vähitellen rauhoittui.

Alkuviikosta olimme Mummin ja Papan luona Turussa ja siellä sai Pappa saman kohtalon kuin lääkärikin. Itku pääsi sielläkin, kun Pappan näki. Alva on siis "oppinut" kunnolla vierastamaan. Jo aikaisemminkin Alva on vierastanut, mutta nyt se on jotenkin selvempää. Vieraat ihmiset eivät enää saa tulla heti iholle, vaan Alva haluaa tutustua heihin ensin turvallisen välimatkan päästä. Toisaalta Mummia ja Kummitätiä Alva ei vierastanut yhtään, joten voi olla, että miehiä Alva vierastaa enemmän. (Tosin neuvolassa oli naislääkäri.)

Alvalla on vieläkin vähän flunssaa jäljellä ja nenässä ainakin näin aamupäivisin vähän rahisee. Lääkäri kurkkasi rutiinisti korvat ja niissä ei ollut kuulemma mitään tulehdusta havaittavisssa, joten ei ainakaan vielä ensimmäistä korvatulehdusta meille ole tullut.

Viime viikolla ruoka ei flunssan takia oikein ole maistunut, mutta painoa oli silti tullut ihan mukavasti. Sitä oli nyt 8040 g ja pituutta 67 cm. Kuulemma on vähän keskiarvoa pidempi, mutta en tiedä millä "käyrillä" mennään, koska meidän neuvolassa on tehty Alvalle oma käyrä meidän vanhempien pituuksien perusteella ja Alvan kasvua verrataan siihen. Tätä käyrää Alva ei kai ole ihan saavuttanut, mutta tasaisesti kuulemma kasvaa. Viiva menee ihan vaakasuoraan, mikä on kai tarkoituskin.

Tällä viikolla ruoka on maistunut ihan eri tavalla kuin ennen. Nyt jo Alva ihan aukaisee suutaan, kun lusikka lähestyy. Peruna-porkkana linjalla ollaan vieläkin, mutta tällä viikolla voisi lisätä taas yhden uuden maun. Olisikohan se parsa, jota itse tosin inhoan, mutta pitänee opettaa vauva vähän kaikki ruokaisemmaksi kuin äitinsä. Välipalana olen tarjonnut luumua ja eilen Kodin Anttilan kahviossa Alva sai maistaa myös serkun omena-päärynäsosetta ja hyvin upposi. Omenistä voisi keittää pakkaseen vähän omaa sosetta, nyt kun kotimaiset omenat taitaa olla parhaimmillaan.

Rakkautta ensi lusikallisella

Onko elämällä tarjota vielä jotain parempaakin kuin luumusose, miettii Alva.

Plastisockin syksyn vaatteet

Plastisockin sivuilta bongasin eilen syysvaatteita, mutta en löytänyt niistä kuvia vielä muualta, enkä tuolta Plastisockin sivuilta onnistunut niitä tänne blogiini liittämään. Ostin kesällä Alvalle kirsikkapuvun ja se on ollut erityisen mieleinen. Ihan yhtä ihanaa, en nyt tainnut löytää, mutta ehkä pari vaatetta voisi olla mun mieleen.

Oranssi on mun henk.koht lempiväri ja sitä Alvallekin haluan ostaa. Tämä mekko voisi siis hyvin tiensä meille löytää. Henk.koht. yökköväri mulle on sininen ja valitettavasti tästä muuten kivasta bodystä löytyy siniset kantit. Ei siis ehkä meille.

Tämä vihreä body onkin enemmän mun mieleen.

Kuvat sivuilta Wilmis.com

Voihan räkä

Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.
Lääkkehillä hoidelkaa Nalleystäväämme.
Maito tuore lämpöinen hyväks olla voisi.
Vehnäkorppu valkoinen ehkä avun toisi.

Patjaksensa parahin matto levitellään,
peitteheksi toinenkin kääritähän hellään.
Laulu kaunis lauletaan univirreksensä,
itse käymme uinumaan hänen vierellensä.

Vahtikoira vartio uskollisna meitä,
kunnes koittaa aamunkoi, hän ei meitä heitä.
Uni paras lääke on, siitä nauttikaamme.
Nalle-raukan kuntohon aamuksi jo saamme.

Ei lämmin maito, ei valkoinen perunasose, ei patja, eikä huopa, ei uni eikä edes vierellä nukkuminen ole poistanut meidän tytön flunssaa. Kaikkea on nyt tällä viikolla yritetty, mutta raukka on vain vieläkin kipeä.

Maanantaina aloin kuulostelemaan, että nenässä tuntuu nyt krohisevan tavallista enemmän. Tiistaina olo näytti vähän kurjemmalta, mutta ei varsinaisesti vielä mitään suuria flunssan oireita. Ti-ke yö oli todella katkonainen. Alva heräili noin tunnin välein ja halusi aina vähän maitoa, ennen kuin nukahti uudelleen. Aamuyöstä otin hänet meidän väliin nukkumaan ja siinä uni maistui ehkä aavistuksen paremmin. Aamulla kunnon nuha olikin jo tosiasia. Annoin aamusella yhden supon oloa helpottamaan.

Nyt on muutamana päivänä nenä-Frida, keittosuolaliuos, Mesoft- ja nenäliinat olleet tarpeen. Sängynpäätyä olen nostanut vähän ylöspäin, jotta hengitys kulkisi paremmin. (Tosin olen kyllä ottanut vauvan aamuyöstä meidän väliin nukkumaan, kun tuntuu, että siinä hänellä on nyt kaikkein parasta nukkua.) Ruokailu on onnistunut jotenkuten, mutta ruokahalu taitaa olla poissa. Sosetta menee tavalliseen tapaan, juuri ja juuri ehkä pari t-lusikallista ja sen päälle maitoa. Mutta ehkä vain puolisen desiä.

Torstaina Alva söi juuri tämäntyylisen lounaan klo yksi ja nukkui sitten parisen tuntia. Annoin neljän jälkeen maitoa, mutta ei maistunut yhtään. Kuten ei myöskään vähän vaille viisi, eikä kuusi, mutta sitten pienten päikkäreiden jälkeen seitsemältä alkoi taas maitoa vähän maistua. Pienellä ruokamäärällä Alva siis sinnitteli yli kuusi tuntia. Ruokahalun puuttumisen lisäksi juuri muuta erityistä en ole Alvan käytöksessä havainnut. Hän on yhtä hyväntuulinen ja reipas kuin ennenkin. Ei siis mitenkään erityisen itkuinen, tai väsynyt. Aika sitkeä sissi siis.

Tänään nenä on jo selvästi paremman oloinen, eikä hengitys enää krohise ihan keskiviikon ja torstain tyyliin. Uskaltauduin jopa lähtemään Alvan kanssa kauppaan (Ekaa kertaa muuten keskenämme, saavutus siis sekin.) ja hyvin meni. Nyt Alva nukahti meidän sänkyyn päikkäreille ja vielä tutin avustuksella. Tuttitreeneistä alkaakin vähitellen olla hyötyä, vaikka välillä sen harjoitteleminen on ollut aika turhauttavaa, kun se aina pulpahtaa heti pois suusta. Mutta ehkä se vielä meiltä joku kerta onnistuu, että meilläkin syödään tuttia. Tosin onneksi peukun syöminen ei ole vielä ihan vallan roihahtanut suuriin liekkeihin.

Nextin tilaus saapunut

Surffasin tässä päivänä muutamana Nextdirectory.eu sivuilla ja päädyin tilaamaan Alvalle sieltä vähän uusia vaatteita. Ainoa ongelma oli, että mikähän olisi sopiva koko ja varmuuden vuoksi, ettei vaan ole liian pientä päädyin tilaamaan koon 9-12 kk. Se taisi sittenkin olla vähän liioittelua juuri vähän aikaa sitten neljä kuukautta täyttäneelle. Valitettavasti nämä vaatteet joutuvat odottamaan kaapissa aikoja parempia.

Tämän ihanan lämpöisen fleecekankaasta tehdyn yöasun tilasin juuri talvea ajatellen ja toivottavasti se tulee ennen joulua käyttöön. Meidän vanhassa talossa ei koskaan ole mitenkään tasaisen lämpöistä, joten tämä on tarpeen välillä ehkä kotiasunakin ja vaunuissa.

Sitten sieltä löytyi pupuhaalarit. Tähän settiin kuuluu myös body.

Sitten vielä tilasin oheisen mekko ja leggins -setin. Tämä oli tosin vähän ohuempi, mitä olin ajatellut. Näyttää vähän turhan kesäiseltä, mutta jos vaikka tuleekin kesä keskellä talvea. (Kanarian matka siis suunnitteluasteella, mutta voipi olla, että nämä menevät vielä kevään kynnykselläkin.)


Näiden tilaamani ostosten lisäksi sain pari kaveria tilamaan myös vaatetusta. Postipaketti oli siis melkoinen. Vaikka asutaan täällä korvessa, jossa ei mitään palveluja ole, niin postin palvelua en voi kun kehua. Meille tulee päiväposti pihaan asti, eikä tuonne ison tien viereen, jonne tulee Hesari. Tämä vaatelähetys ei tietenkään sopinut postilaatikkoon, joten postipoika tai pikemminkin postitäti toi paketin muun postin kanssa meille keittiöön asti. Olin juuri antamassa Alvalle ruokaa ja postelijoonilla oli hetki aikaa tutusta Alvaan, jonka hän oli aiemmin nähnyt vain mun vatsassa ja keskusteltiin kiinteiden aloittamisesta ja vauvajutuista. Kertoi, että Nextiltä on aika moni muukin tässä lähiaikoina tilanneet, joten taitaa maalla asujat panostaa näihin postimyynteihin.

Kyllä maalla on sitten mukavaa...